Kuolan ydinvoimalaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Murmanskin alueen kartta. Kuolan ydinvoimala sijaitsee Venäjän Murmanskin alueen lounaisosissa, Poljarnyje Zorin kaupunkikunnassa, Imandrajärven etelärannalla.
Murmanskin alueen kartta. Kuolan ydinvoimala sijaitsee Venäjän Murmanskin alueen lounaisosissa, Poljarnyje Zorin kaupunkikunnassa, Imandrajärven etelärannalla.
 Kuolan   ydinvoimala
Kuolan ydinvoimala sijaitsee Imandrajärven etelärannalla, Venäjän Murmanskin alueen Poljarnyje Zorin kaupunkipiirissä.
Venäjän läntisimpien ydinvoimaloiden sijainti. (Katso)
 Rakenteilla oleva voimala
 Toiminnassa oleva voimala
 Suljettu voimala
Toiminnassa olevissa ydinvoimalaitoksissa voi olla myös rakenteilla olevia tai suljettuja voimalayksiköitä.

Kuolan ydinvoimalaitos (ven. Ко́льская АЭС, Kolskaja AES) on Luoteis-Venäjällä Murmanskin alueella Kuolan niemimaan lounaisosassa sijaitseva ydinvoimalaitos.

Voimalaitos sijaitsee Imandrajärven laskureitillä, järven etelärannalla, Poljarnyje Zorin kaupunkipiirikunnan alueella, linnuntietä 10 kilometriä itse kaupungista pohjoiseen. Laitoksessa on neljä 440 megawatin VVER-tyyppistä painevesireaktoria, yhteiseltä nimellisteholtaan 1 760 MW.[1] Voimalan omistaa Rosenergoatom.

Laitoksen rakentaminen alkoi vuonna 1969. Rakentamisen yhteydessä syntyi Poljarnyje Zorin asutuskeskus. Ensimmäiset reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1973 ja 1974. Kaksi uudempaa, vuosina 1981 ja 1984 valmistunutta reaktoria[1] edustavat turvallisuudeltaan parempaa toista VVER-sukupolvea, ja ovat samaa tyyppiä kuin Loviisan voimalaitoksen reaktorit.[2] Reaktoreita on pidetty ikänsä takia riskialttiina[3]. Kaksi vanhempaa yksikköä oli määrä sulkea 2003 ja 2004. Laitoksia on kuitenkin modernisoitu pohjoismaisella rahoituksella[4] ja ne pysynevät tuotannossa 2030-luvulle asti.

Kuolan ydinvoimalaitos on keskeisin Murmanskin alueelle ja Karjalan tasavallalle sähköä tuottava voimalaitos.[1]

Tulevaisuuden suunnitelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolan ydinvoimalaitos on tarkoitus korvata uusilla VVER-600 -yksiköillä 2030-luvulla. VVER-600 on pienempi versio VVER-1200-reaktorista jonka kaltaisia rakennetaan muun muassa Leningrad II -ydinvoimalaitokseen.[5][6]

  1. a b c Proizvodstvo elektroenergii (Rosenergoatomin ydinvoimaloiden lyhyt esittely) Rosatom, rosatom.ru. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 20.7.2012.
  2. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA (YK:n erityisjärjestö): The Power Reactor Information System (PRIS):Russian Federation (IAEA:n ydinvoimalarekisterin yhteenveto Venäjän ydinvoimaloista ja niiden reaktoreista) 2013 tilanne. IAEA, iaea.org. Viitattu 27.4.2014. (englanniksi)
  3. Suomen lähellä kahdeksan riskialtista ydinreaktoria 2.8.2012. mtv.fi. Arkistoitu 17.3.2014. Viitattu 27.4.2014.
  4. Säteilyturvallisuutta yli rajojen (Stuk) (pdf) julkari.fi. Viitattu 1.9.2022.
  5. Status report 102 - VVE R-600 (V-498) (WWER-600 (V-498)) 22.7.2011. IAEA. Viitattu 17.9.2016.
  6. Russia to build 11 new nuclear reactors by 2030 10.8.2016. World Nuclear News. Viitattu 17.9.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuolan ydinvoimalaitos (Arkistoitu – Internet Archive) rosenergoatom.ru (venäjäksi)
  • Kuolan ydinvoimalaitos (Arkistoitu – Internet Archive) rosenergoatom.ru (englanniksi)
  • Radiatsionnaja obstanovka na predprijatijah Rosatoma (Venäjän ydinvoimalaitosten ympäristön säteilymittaustietojen yleiskatsaus. Säteilymittausasemien sijainti kunkin voimalan läheisyydessä ja mittaustilanne tulee esille klikkaamalla Venäjän kartalle merkittyjä voimaloita. Mittausaineiston aikasarjan kultakin säteilymittausasemalta saa esille klikkaamalla säteilymittausaseman pallukkaa.) Institut problem bezopasnogo razvitija atomnoi energetiki, Venäjän tiedeakatemia, http://www.ibrae.ac.ru/. Viitattu 27.4.2014. (venäjäksi)