Kurare

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Strychnos toxifera

Kurare on yleisnimi eteläamerikkalaisesta strykniinipähkinöiden (Strychnos) suvun kasveista tai pareirajuuresta (Chondrodendron tomentosum) saaduille alkaloidiseoksille, joita alkuperäisasukkaat käyttävät nuolimyrkkynä. Vereen jouduttuaan myrkky halvaannuttaa hermo-lihasliitoksen, joka on liikehermojen hienoimpien, lihaksiin haaroittuvien säikeiden ja lihassolujen välissä. Kuolema aiheutuu hengityslihasten halvauksesta. Kurarea voitiin käyttää metsästykseen, koska se ei imeydy ruoansulatuskanavasta, ja syöty riista on siten syöjälle vaaratonta. Tärkein kurarealkaloidi on (+)-tubokurariini (engl. useimmiten d-tubocurarine). Sen rakenne selvitettiin vuonna 1935.

Kuraren vaikutuskohdan hermo-lihasliitoksessa osoitti Claude Bernard vuonna 1857.[1] Puhdistettuja valmisteita käytettiin ensi kerran lamauttamaan lihaksia tetanuksen aiheuttamien kouristusten hoidossa 1930-luvulla ja lihasten halvaannuttamisen anestesian aikana kirurgisissa leikkauksissa vuonna 1942.[2] (+)-tubokurariini oli pitkään standardiaine anestesian yhteydessä tarvittavan lihaslaman aikaansaamisessa, mutta se on korvautunut synteettisillä tai puolisynteettisillä lihasrelaksanteilla, joista osa on sille sukua kemiallisesti (esim. atrakuuri ja mivakuuri), osa siitä täysin poikkeavia steroidirakenteisia aineita (esim. pankuroni, rokuroni ja vekuroni).[3]

  1. Olkkola KT, Perifeeriset lihasrelaksantit, s. 215, kirjassa Koulu M, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 7. p., Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2007,ISBN 978-951-97316-2-9, myös verkossa http://www.medicina.fi
  2. Taylor P, Agents acting at the neuromuscular junction and autonomic ganglia, kirjassa Brunton LL, Lazo JS, Parker KL, Goodman & Gilman's The Pharmacological Basis of Therapeutics, 11. p., s. 220, McGraw-Hill, New York 2006. ISBN 0-07-142280-3
  3. Olkkola KT, Perifeeriset lihasrelaksantit, s. 215–224, kirjassa Koulu M, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 7. p., Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2007,ISBN 978-951-97316-2-9, myös verkossa http://www.medicina.fi

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.