Kyaniitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kyaniitti
Luokka silikaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava Al2SiO5
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri sininen, valkoinen tai harmaa
Asu sälöinen
Kidejärjestelmä trikliininen
Kovuus Mohsin asteikolla 4,5–7
Ominaispaino 3,5–3,7 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Kiilto helmiäis- tai lasikiilto
Viiru valkoinen
Aiheesta muualla

Kyaniitti Commonsissa

Kyaniitti (Al2SiO5) eli disteeni kuuluu alumiinisilikaattien ryhmään. Kyaniitti on saanut nimensä sinisen värinsä perusteella (kreik. kyanos = sininen).

Kidejärjestelmältään kyaniitti on trikliininen.[1] Kide on pitkähkö yhteen suuntaan ja asu sälöinen.[1] Kyaniitti on väriltään sinisestä sinivalkoiseen, joskus harmaa tai valkoinen.[1] Sälöjen keskusta on sinisempi kuin reunusta.[1] Viiru on valkoinen ja kiilto on helmiäiskiilto tai lasikiilto.[1] Kovuus vaihtelee 4,5–7 Mohsin asteen välillä. Sälöjen pituussuuntaan naarmuttaessa kovuus on vain noin 4,5, mutta kun naarmutetaan pituussuuntaa vastaan, kovuus on jo 6–7 välillä. Ominaispaino on 3,5–3,7 g/cm³.

Kyaniittia tavataan kiilleliuskessa, gneisseissä ja kvartsiiteissa. Sitä esiintyy myös pegmatiiteissä ja kvartsijuonissa.[1] Kyaniittia esiintyy melko yleisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kvartsiiteissa[1], muun muassa Kolilla. Kyaniittia tuotetaan Intiassa ja Yhdysvalloissa.

Kyaniitti on teollisuusmineraali, joka soveltuu muun muassa korkeita lämpötiloja kestävien posliinien, esimerkiksi sytytystulppien ja tiilien valmistukseen. Sitä käytetään keraamisiin ja kuumuutta kestäviin materiaaleihin.[1] Kyaniittia voitaisiin myös hioa koruiksi, mutta vaihtuva kovuus tekee sen hyvin hankalaksi.

  1. a b c d e f g h Geologia.fi: Kyaniitti Viitattu 27.7.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]