Laajakoskenjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laajakoskenjärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Kymenlaakso
Kunnat Kotka
Koordinaatit 60°33′18″N, 26°51′23″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Kymijoen alaosan alue (14.11)
Laskuoja oja Pitkä-Kymiin [1]
Taajamat Kotkan kaupunki
Järvinumero 14.111.1.005
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 13,7 m [1]
Rantaviiva 3,016 km [2]
Pinta-ala 37,668 ha [2]
Saaria ei saaria [2]
Kartta
Laajakoskenjärvi
Laajakoskenjärvi
Natura 2000 -alue: FI0408003
Suojelun perusteet
Aluetyyppi SPA
Suojeluohjelmat lintuvesiensuojeluohjelma
Suojelutilanne 0 % suojeltu
Sijainti ja koko
Kunta Kotka
Pinta-ala 72 ha
Suojellut lajit
Lintudirektiivin
liite I
kaulushaikara,
kurki,
laulujoutsen,
luhtahuitti,
ruisrääkkä,
ruskosuohaukka[3]
Muuttolinnut hemppo,
liejukana,
harmaahaikara,
luhtakana[3]

Laajakoskenjärvi [2][1] on Kymenlaaksossa Kotkassa, Laajakoskella sijaitseva järvi.[2][1]

Järven pinta-ala on 38 hehtaaria, se on 800 metriä pitkä ja 450 metriä leveä. Sen erottaa Kymijoen itäisestä laskuhaarasta eli Pernoonhaarasta kapea kannas, jonka itäpuolella se sijaitsee. Järvessä ei ole saaria ja sen rantaviivan pituus on 3,0 kilometriä.[2][1][4][5]

Kasvisto ja linnusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi kuuluu Natura 2000 -alueisiin (72 hehtaaria, FI0408003). Laajakoskenjärven vesikasvillisuusvyöhykkeet ovat laajat ja rehevät, eikä järvessä ole kovin laajoja avovesialueita. Järveä ympäröi pensaikkokaistale ja rantalehtoja, joita ympäröivät viljelyalueet. Linnustoltaan Laajakoskenjärvi on monipuolinen pesimäpaikka ja huomattava muutonaikainen levähdysalue. Lajistoon kuuluu muun muassa runsaasti ruovikkolajistoa ja rantakanoja.[6]

Vesistösuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kymijoen alaosan alueella (14.11), jonka Kymijoen suuhaarojen alueeseen (14.111) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 13,7 metriä mpy. Järveen on laskenut pelto-oja Laajakosken kylän takaa. Se on tuonut Ohrakankaan rinteiden soiden kuivatusvedet sekä nykyään myös Mustamaan turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Järvellä on lyhyt lasku-uoma Uittu, joka virtaa soistuneen kannaksen poikki Kymijokeen Jäppilän kohdalle. Vanhojen karttojen mukaan lasku-uoma on ollut aikoinaan leveämpi.[1][7]

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 oli järvi piirretty tiiviimmin yhteydessä joen uomaan. Järvi muodosti silloin joen laajentuman, jolla ei ollut erillistä uomaa jokeen. Tämä on mahdollista, mikäli joen vedenpinnan korkeus on ollut nykyistä korkeammalla. Järven ympärillä oli tuolloin vain niittyjä ja metsämaata. Se oli muuten autio, mutta vastarannalla sijaitsi yhdeksän talon muodostama Jäppilän kylä, viiden talon suuruinen Kurittulan kylä ja etelämpänä omalla puolella jokea 15 talon suuruinen Högforsin kylä.[8]

Vuoden 1967 peruskartassa oli järven alue jaettu maanomistusrajoin eri taloille. Järveä ympäröivät kosteikot on ollut maatalojen niittyjä ja niityistä osa oli raivattu peltomaiksi. Vuoteen 1988 mennessä on joitakin niittyjä metsitetty uudelleen tai annettu soistua.[9][10][11]

  1. a b c d e f Laajakoskenjärvi, Kotka (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.4.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.4.2019.
  3. a b Laajakoskenjärven luontotyypit ja lajit www.ymparisto.fi. Viitattu 19.7.2012.
  4. Laajakoskenjärvi, Kotka (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.4.2019.
  5. Laajakoskenjärvi, Kotka (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.4.2019.
  6. Laajakoskenjärvi ymparisto.fi. 2.9.2013. Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Viitattu 26.1.2014.
  7. Laajakoskenjärvi (14.111.1.005) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.4.2019.
  8. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050989.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 1.5.2019) suomi
  9. Peruskartta 1:20 000. 3024 10 Karhula. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1967. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
  10. Peruskartta 1:20 000. 3024 10 Karhula. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
  11. Peruskartta 1:20 000. 3024 10 Karhula. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)