Laulu ristilukista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Laulu ristilukista (Sången om korsspindeln) on Jean Sibeliuksen vuonna 1898 säveltämä yksinlaulu (opus 27). Hän sävelsi sen Adolf Paulin ruotsinkieliseen runoon, jonka suomensi Aarni Kouta.[1]

Vaikka teosta pidetään yksinlauluna, se on syntytapansa perusteella näyttämömusiikkia. Paulin näytelmä sijoittuu 1500-luvulle ja se kertoo Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaan Kristian II:n ja hänen rakastajattarensa Dyveken tarinan.[2] Ristilukki-vertauksen kautta Kristian kuvataan tyranniksi, joka säälimättömästi kukistaa vastustajansa (lukki niin suuri ja musta kuin yö, se saalistaan vaanii ja syö). Ensiesityksen aikana suomalaisten kuulijoiden mielessä ristilukki rinnastui sortokausien venäläisvaaraan ja siitä tuli suosittu yksinlaulu.[1] Vielä vuonna 1948 laulu oli Teoston tilaston mukaan Suomen ravintoloissa eniten esitetty kappale, toisella sijalla Oskar Merikannon Merellä[3].

  1. a b Pertti Piispanen: Ristilukki on voittoisa – ”vaanii ja syö, säde päivän sen vangiksi väijyen käy” Verkkouutiset. 17.5.2015. Viitattu 19.10.2017.
  2. Näyttämömusiikkia Sibelius.fi. Viitattu 19.10.2017.
  3. Perämaa, Susanna (toim.): Teosto 90 vuotta Teosto ry. 2018. Viitattu 21.5.2022.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.