Lentopotkun potkaisija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lentopotkaisija työssään.

Lentopotkun potkaisija (engl. Punter, lyh.P) on pelipaikka amerikkalaisessa jalkapallossa. Hän on erikoisjoukkuepelaaja, jonka tehtävänä on potkaista pallo lentopotkulla (engl. Punt) vastustajalle ja tehdä näin heidän kenttäasemansa mahdollisimman huonoksi. Lentopotkaisijaa käytetään yleensä oman hyökkäysvuoron neljännellä yrityksellä, kun ei haluta vastustajan saavan palloa hyvistä kenttäasemista, mikäli neljännellä yrityksellä ei uutta yrityssarjaa saataisikaan.

Lentopotkaisijoilta ("punttaajilta", kuten suomalainen lajislangin termi kuuluu) vaaditaan, kuten myös potkaisijoilta, kovaa potkuvoimaa. Ammattilaisliiga NFL:ssä hyvien lentopotkaisijoiden kauden potkujen keskimitta on 40-45 jaardia. Kuitenkin yhtä tärkeää kuin potkun pituus, on myös pallon lentoaika. Pallon pitää pysyä ilmassa useita sekunteja, jotta lentopotkujoukkue ehtisi lähelle vastustajan potkun vastaanottajaa ja taklaamaan tätä. Jotkut lentopotkaisijat saattavat toimia myös joukkueidensa aloituspotkujen potkaisijoina potkaisijoiden sijasta. Potkumaali- ja lisäpisteyrityksissä he toimivat yleensä holderina (pelaajana, joka vastaanottaa sentteriltä taaksepäinsyötön ja asettaa pallon maahan potkaisijaa varten).

Lentopotkaisijoilla on tyypillisesti keskimääräistä pidemmät pelaajaurat kuin muilla joukkueen pelaajilla. Tämä johtuu pienemmästä loukkaantumisriskistä, koska he ovat hyvin lyhyitä aikoja kentällä ja kokevat harvoin kontaktia: punttaajat saattavat joskus joutua taklaamaan potkunpalauttajia, mutta varsinkin itse potkun aikana heitä suojaavat tiukat säännöt koskemattomuudesta. Jeff Feagles, New York Giantsin lentopotkaisija pelasi vuonna 2007 yhteensä 20:nnen kautensa ja hänen virkaveljensä Sean Landetalla on takana yhteensä 22 vuotta ammattilaisliigoissa (19 NFL:ssä ja kolme edesmenneessä USFL:ssä).