Liktori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rooman valtakunta

Osa historian artikkelisarjaa
Rooman valtakunnan hallinto

Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta
753 eaa.510 eaa.

Rooman tasavalta
510 eaa.27 eaa.
Rooman keisarikunta
27 eaa.476 jaa.

Länsi-Rooma
330476

Itä-Rooma
3301453
Trebizond
12041461
Theodoro
12041475

Virkamiehet
Konsuli
Preettori
Prokonsuli
Propreettori
Ediili
Kvestori
Tribuuni
Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori
Magister equitum
Sotatribuuni-konsuli
Kuningas
Triumviraatti
Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti
Dux
Officium
Prefekti
Vicarius
Vigintisexviri
Liktori
Magister militum
Imperaattori
Princeps senatus
Pontifex maximus
Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti
Cursus honorum
Rooman kansankokoukset
Rooman laki
Rooman kansalaisuus
Imperium

Liktori (lat. lictor) oli Rooman valtakunnassa korkean virkamiehen palveluksessa oleva henkilö, jonka pääasiallisena tehtävänä oli suojella päämiestään sekä toimeenpanna näiden antamia määräyksiä. Liktorit olivat usein vapautettuja orjia, jotka oli myös vapautettu asepalveluksesta. Roomassa liktorit käyttivät toogaa, kaupungin ulkopuolella punaista viittaa (lat. sagum).[1] Hautajaisissa liktoreilla oli musta asu. Liktorit kantoivat punaisilla nauhoilla kiedottua vitsakimppua (lat. fascis), johon oli Rooman kaupungin ulkopuolella kiinnitetty lisäksi imperiumin eli käskyvallan merkiksi kirves (lat. securis).[2]

Liktoreita oli jo Rooman kuningasvallan aikana, ja virka on mahdollisesti omaksuttu etruskeilta. Keisareilla oli alun perin 12 liktoria, Domitianuksesta lähtien 24. Diktaattoreilla oli myös 24 liktoria, konsuleilla 12, preettoreilla 6, legaateilla 5 ja papeilla yksi.[1]


  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  1. a b Lictor Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic. Encyclopaedia Britannica Inc. Viitattu 29.2.2016. (englanniksi)
  2. Castrén & Pietilä-Castrén, s. 304-305