Limoviikuna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Limoviikuna
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Mulperikasvit Moraceae
Suku: Viikunat Ficus
Laji: benjamina
Kaksiosainen nimi

Ficus benjamina
L.[2]

Katso myös

  Limoviikuna Wikispeciesissä
  Limoviikuna Commonsissa

Limoviikuna (Ficus benjamina) on viikunoiden (Ficus) sukuun kuuluva laji, joka kasvaa luonnonvaraisena Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Pohjois-Australiassa.[3] Limoviikuna on suosittu koristekasvi, josta on jalostettu runsaasti erilaisia lajikkeita.

Limoviikuna voi kasvaa luonnonvaraisena jopa 30 metriä korkeaksi puuksi. Lehdet ovat 6–13 cm pitkiä, soikeita ja pitkäkärkisiä sekä kiiltäviä. Lajikkeet eroavat toisistaan lehtien koon, värin sekä värityksen kirjavuuden suhteen.

Koristekasvikäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limoviikuna kasvaa parhaiten valoisalla kasvupaikalla, mutta sietää myös varjoa. Lehdet ovat herkkiä valaistuksen muutoksille. Kasvupaikan vaihdos aiheuttaa lehtien karisemista, mutta yleensä uusia kasvaa tilalle. Kesällä normaali huoneenlämpö ja kohtuullinen kastelu on sopivaa, talvella noin 18 astetta ja kastelua vähennetään. Huonekasvinakin limoviikuna voi kasvaa liian suureksi, jolloin se tarvitsee leikkaamista. Kasviin voi tulla pieniä viikunoita pareittain. Jos kukat pölyttyvät, niistä tulee kypsyttyään oranssinpunaisia ja lopulta violetinmustia.

Kasvin lisääminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä kasvista voi ottaa 10 cm:n pituisia latvapistokkaita. Pistokas juurtuu paremmin, jos sen alaosan 12 mm on vaaleanruskeaa ja puutunutta. Jotta kumivuoto ei tuki pistokkaan tyveä, alimman kolmanneksen lehdet poistetaan ja pistokkaat pidetään vedessä 30 minuutin ajan. Sen jälkeen vesi ravistellaan pois ja pistokkaan leikkauspinta kastetaan juurrutushormoniin. Pistokkaat pannaan kylvömultaan, suojataan muovipussilla ja pidetään valoisassa paikassa, ei kuitenkaan suorassa auringossa.

Suuren limoviikunapuun runko ja juurakkoa srilankalaisessa kasvitieteellisessä puutarhassa.

Allergisoiva vaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limoviikunan on todettu aiheuttavan allergiaa ja astmaa. Se on yleisimpiä allergisoivia huonekasveja.[4][5][6]

  1. Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Ficus benjamina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)
  2. ITIS (englanniksi)
  3. Ficus benjamina (Arkistoitu – Internet Archive) Killer plants
  4. Tari Haahtela: Sisäilman allergeenien merkitys Duodecim, 1996.
  5. Pyry Lapintie: Työterveyslääkäri vaatii limoviikunoita pois julkisista tiloista – Viherkasvi voi aiheuttaa allergista nuhaa (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat, 1997.
  6. Kuinka siitepölytiedote laaditaan? (Arkistoitu – Internet Archive) Aerobiologian yksikkö, Turun yliopisto, 2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]