Louis Buffet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Louis Buffet
Ranskan pääministeri
Presidentti Patrice de Mac-Mahon
Edeltäjä Ernest Courtot de Cissey
Seuraaja Jules Armand Dufaure
Henkilötiedot
Syntynyt26. lokakuuta 1818
Mirecourt, Ranska
Kuollut7. heinäkuuta 1898 (79 vuotta)
Pariisi, Ranska

Louis Joseph Buffet (26. lokakuuta 1818 Mirecourt7. heinäkuuta 1898)[1] oli ranskalainen poliitikko, joka toimi Ranskan pääministerinä 1875–1876.

Buffet oli alkuperäiseltä ammatiltaan lakimies. Hänet valittiin vuoden 1848 helmikuun vallankumouksen jälkeen perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen, jossa hän lukeutui oikeistoon. Hän asettui tukemaan toisen tasavallan presidentiksi valittua Louis-Napoleon Bonapartea. Buffet toimi syksyllä 1849 maatalous- ja kauppaministerinä ja oli 1851 uudelleen hallituksessa, mutta vetäytyi politiikasta Napoleonin joulukuussa 1851 suorittaman vallankaappauksen jälkeen. Vuonna 1863 hänet kuitenkin valittiin lainsäätäjäkuntaan ja hän tuki voimakkaasti keisarikunnan loppuaikojen liberalisoimispyrkimyksiä. Hänestä tuli tammikuussa 1870 Émile Ollivierin hallituksen valtiovarainministeri, mutta hän erosi jo huhtikuussa pelätessään keisari Napoleonin jälleen tavoittelevan itsevaltiutta.[1]

Buffet valittiin 1871 kolmannen tasavallan kansalliskokoukseen, jonka puhemieheksi hän kohosi Jules Grévyn seuraajana huhtikuussa 1873. Nyt hän lukeutui keskustaoikeistoon ja puolusti innokkaasti uutta tasavaltaista perustuslakia. Perustuslain hyväksymisen jälkeen Buffet kokosi 10. maaliskuuta 1875 vanhoillisista tasavaltalaisista muodostuneen hallituksen, jossa hän toimi itse myös sisäministerinä. Hän menetti vuoden 1876 tammi- ja helmikuussa pidetyissä vaaleissa sekä senaatin että edustajainkamarin tuen, ja erosi 24. helmikuuta. Pian sen jälkeen hänet valittiin kuitenkin elinikäiseksi senaattoriksi. Senaatissa hän liittyi kirkollisiin konservatiiveihin.[1]

  1. a b c Nordisk familjebok (1905), s. 523–524 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.2.2014.