Ludwig Boltzmann

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ludwig Boltzmann
Ludwig Boltzmann
Ludwig Boltzmann
Henkilötiedot
Koko nimi Ludwig Eduard Boltzmann
Syntynyt20. helmikuuta 1844
Wien, Itävalta
Kuollut5. syyskuuta 1906 (62 vuotta)
Duino, Italia
Kansalaisuus Itävalta
Koulutus ja ura
Tutkinnot Wienin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Josef Stefan
Instituutti Grazin yliopisto
Wienin yliopisto
Münchenin yliopisto
Leipzigin yliopisto
Oppilaat Paul Ehrenfest
Philipp Frank
Gustav Herglotz
Tutkimusalue fysiikka
Tunnetut työt Boltzmannin vakio
Boltzmannin yhtälö
Maxwellin–Boltzmannin jakauma
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Ludwig Eduard Boltzmann (20. helmikuuta 1844 Wien, Itävalta5. syyskuuta 1906 Duino, Italia)[1] oli itävaltalainen fyysikko ja professori Grazissa, Münchenissä, Leipzigissa ja Wienissä. Hän sovelsi tilastollisia menetelmiä termodynamiikkaan, selvensi entropian käsitettä ja edisti merkittävästi teoreettisen fysiikan kehitystä.

Lapsuus ja opiskeluvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boltzmann syntyi Wienissä. Hänen isänsä, Ludwig Georg Boltzmann, oli verotarkastaja. Boltzmannin isoisä oli kellovalmistaja, joka oli muuttanut Berliinistä Wieniin ja hänen äitinsä, Katarina Pauernfeind, on alun perin kotoisin Salzburgista. Boltzmann opiskeli kotona hänen vanhempiensa ohjaamana. Boltzmann kävi lukiota Linzissä, joka on ylä-Itävallan pääkaupunki. Boltzmannin ollessa 15 vuotta vanha, hänen isänsä kuoli.

Boltzmann alkoi opiskella vuonna 1863 fysiikkaa Wienin yliopistossa. Hänen opettajiinsa kuuluivat muun muassa Josef Loschmidt, Joseph Stefan, Andreas von Ettingshausen ja Jozef Petzval. Boltzmann sai filosofian tohtorin arvon vuonna 1866 työskennellen Stefanin alaisena. hänen tutkielmansa käsitteli kineettistä kaasuteoriaa ja vuotta myöhemmin hänestä tuli dosentti. Tohtoriksi pääsyn jälkeen hän työskenteli kaksi vuotta Stefanin alaisena, jonka aikana Stefan johdatteli Boltzmannin Maxwellin töihin.

Akateeminen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boltzmann sai matemaattisen fysiikan professuurin Grazin yliopistosta vuonna 1869, jolloin hän oli 25-vuotias. Samana vuonna hän työskenteli muutaman kuukauden Heidelbergissä Robert Bunsenin ja Leo Königsbergerin kanssa. Kahden vuoden kuluttua hän pääsi työskentelemään Gustav Kirchhoffin ja Hermann von Helmholtzin kanssa Berliiniin. Matematiikan professoriksi Wienin yliopistoon hän pääsi vuonna 1873 ja pysyi professorina kolme vuotta.

Boltzmann tapasi Henriette von Aigentlerin vuotta aiemmin kuin sai matematiikan professuurin Wienin yliopistosta. Von Aigentler oli matematiikan ja fysiikan opettaja Grazissa. Boltzmann ja von Aigentler menivät naimisiin 17. heinäkuuta 1876 ja saivat kolme tytärtä ja kaksi poikaa. Boltzmann jätti Wienin ja palasi Graziin, siellä hän tapasi Svante Arrheniuksen, ja Walther Nernstin. Vuonna 1885 Boltzmann sai Itävallan tiedeakatemian jäsenyyden ja kahden vuoden kuluttua hänestä tuli Grazin yliopiston rehtori. Boltzmann nimitettiin Münchenin yliopistoon teoreettisen fysiikan professoriksi vuonna 1890.

Viimeiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boltzmann palasi jälleen Wienin yliopistoon, tällä kertaa hänestä tuli teoreettisen fysiikan professori entisen opettajansa tilalle vuonna 1893. Boltzmann ei kuitenkaan tullut toimeen kaikkien kanssa Wienissä, erityisesti Ernst Mach, josta oli tullut filosofian tohtori 1895 ja Wilhelm Ostwald kutsui Boltzmannia Leipzigin yliopistoon. Boltzmann suostui ja matkusti Leipzigiin vuonna 1900. Kaksi vuotta myöhemmin Mach joutui jäämään eläkkeelle huonon terveytensä takia ja Boltzmann näki Wienin taas miellyttävämpänä. Siellä hänen oppilaisiinsa kuuluivat Karl Przibram, Paul Ehrenfest ja Lise Meitner.

Wienissä Boltzmann ei ainoastaan opettanut fysiikkaa vaan piti myös filosofian luentoja. Boltzmannin pitämät luonnonfilosofiaa käsittelevät luennot olivat ensimmäisestä luennosta lähtien todella suosittuja ja luennot saivat erityistä huomiota. Kaikille luennoille osallistuville ei edes riittänyt istumapaikkoja.

Boltzmann kärsi ajoittaisista masennuksista ja hän hirttäytyi Italian Duinossa 5. syyskuuta 1906.

Boltzmannin merkittävin työ fysiikan alalla on hänen antamansa panos kineettiseen kaasuteoriaan.

Kineettisen kaasuteorian yhteydessä Boltzmann huomasi logaritmisen yhteyden entropian ja todennäköisyyden välillä:

,

jossa on Boltzmannin vakio (1.3806505(24) × 10−23 J K−1) ja W on "termodynaaminen todennäköisyys"[2]. Termodynaaminen todennäköisyys voidaan laskea kaavasta:

Muita Boltzmannin mukaan nimettyjä asioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Ludwig Boltzmann School of Mathematics and Statistics – University of St Andrews, Scotland. Viitattu 19.2.2020. (englanniksi)
  2. Viikon 44 luentomateriaali Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 19.2.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]