Lydia Lagus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lydia Alfonsina Lagus (26. syyskuuta 1853 Isokyrö27. kesäkuuta 1928 Karkku) oli suomalainen sopraano.

”Jos hän saisi yhtä hyvän koulutuksen kuin Ida Basilier, niin voisi olla vaikea tietää, kuka olisi Suomen suurin laulajatar.”

– Lydia Laguksesta sanottua[1]

Lydia Laguksen vanhemmat olivat lukkari Clas Wilhelm Lagus (1807–1880) ja Gustava Elisabet Berlin (1814–1878).[2]

Lagus aloitti opintonsa Jyväskylän seminaarissa syksyllä 1871. Hän ystävystyi samassa koulussa opiskelleen, varhaisen suomeksi kirjoittaneen naislyyrikon Isa Aspin kanssa. Asp kuoli seuraavan vuoden marraskuussa. Lagus keskittyi säveltaiteeseen ja muutti Helsinkiin, missä hänet kiinnitettiin 1873 perustetun Suomalaisen oopperan laulajattareksi. Hän debytoi N. T. Hauptnerin teoksessa Laululintunen.

Lagus pääsi nopeasti yleisön suosioon ja teki laajan kiertueen, joka ulottui Pietariin asti. Kiertueen jälkeen hän opiskeli puolitoista vuotta Wienissä ja myöhemmin myös Italiassa. Laguksen myöhempiä roolitehtäviä olivat muun muassa Pamina Taikahuilussa, Donna Anna Don Giovannissa ja nimirooli Lucrezia Borgiassa. Terveysongelmat alkoivat haitata hänen uraansa, jonka hän lopetti tyystin vuonna 1885.[3]

Vuonna 1886 Lagus avioitui lapsuudenystävänsä piispa Johan Rudolf Forsmanin kanssa.[4] Oopperalaulaja Tellervo Killinen oli hänen sisarentyttärensä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]