Måns Nilsson Kling

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Måns Nilsson Kling (Mauno Kling), syntynyt 1600, kuollut 1657, oli vuosina 1638–1640 Uuden-Ruotsin siirtokunnan kuvernööri [1][2][3][4]

Maunu Klingin elämästä ennen Uuteen Ruotsiin päätymistä ei tiedetä paljoakaan. Hän oli suomenruotsalaista sukua, todennnäköisesti Vaasan seudulta. Myöhemmin hän muutti Smålandiin, jossa Kling liittyi armeijan Jönköpingissä. Hän palveli Adolf Hårdin ryksemntissä vuoteen 1636 saakka, jolloin hän erosi upseerina.

Vuonna 1637 Kling, luutnantiksi ylenneenä, matkasi Peter Minuitin johtaman retkikunnan matkassa Atlantin yli alueelle, johon Uuden Ruotsin siirtokunta perustettiin. Retkikunta lähti Göteborgista vuoden 1637 lokakuussa ja rantautui Amerikkaan maaliskuun 1638 lopulla. Retkikuntaan kuului kaksi purjealusta, Kalmar Nyckel ja Fågel Grip.

Saapumisen jälkeen Kling kartoitti siirtokunnan ympäristöä ja osan Delaware-joen suistosta.

Uuden Ruotsin kuvernöörinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisten maahankintojen ja Fort Christinan siirtokunnan rakentamisen jälkeen Minuit lähti Kalmar Nyckelin matkassa Ruotsiin ja nimitti Klingin apulaiskuvernööriksi 15. kesäkuuta. Minuit kuitenkin kuoli jo Länsi-Intiassa välipysähdyksen aikana St. Christopherilla.

Vuonna 1639 Fågel Grip palasi Fort Christinaan Karibian matkaltaan. Laiva lastattiin turkiksilla ja huhtikuun lopussa se lähti siirtokunnasta.

Kling jatkoi tehtävässään Fort Christinan kuvernöörinä. Hän ja kaksikymmentäneljä miestä, komissaari Hendrick Huygen, tulkki, vapaa angolalainen orja Anthony Swartz ja 21 sotilasta jäivät odottamaan uusia aluksia.

Vasta huhtikuussa 1640 Peter Hollander Ridder saapui Kalmar Nyckel -laivalla. Hän ryhtyi 17. huhtikuuta uudeksi kuvernööriksi vapauttaen Klingin tehtävistään.

Myöhempi elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvernöörikautensa jälkeen Kling sai tehtäväkseen matkustaa Ruotsiin värvätäkseen uusia siirtolaisia. Hän lähti Uudesta Ruotsista toukokuussa 1640 Kalmar Nyckel -aluksella ja saapui Ruotsiin heinäkuussa.

Klingin värväyspyrkimykset maalaisväestön keskuudessa eivät onnistuneet, minkä jälkeen Ruotsin hallitus määräsi Värmlannin, Närken ja Taalainmaan maaherrat pidättämään kodittomia metsäsuomalaisia ​​ja tuomaan heidät Göteborgiin. Kling lähti Tukholmasta 3. toukokuuta Charitas-laivalla matkustaakseen Göteborgiin Uuden Ruotsin retkikuntaa varustellakseen. Lopulta heinäkuussa 1641 Göteborgin satamasta lähti yli 50 pääosin suomalaista Klingin johtamaa siirtolaista Kalmar Nyckel- ja Charitas-aluksilla. Retkikunta saapui Uuteen Ruotsiin 7. marraskuuta. Klingin omaan seurueeseen kuului vaimo, pieni lapsi ja palvelija.

Kling nimitettiin nyt jälleen Fort Christinan komentajaksi. 1. toukokuuta 1641 alkaen palkaksi vahvistettiin 40 riikintaaleria kuukaudessa ja kuvernööri Klas Larsson Flemingin takaama 50 riikintaalerin lisä. Maaliskuussa 1644 siirtokuntaan saapui Johan Papegoja ja korvasi Klingin komentajana. 20. kesäkuuta 1647 Klingistä tuli Nya Korsholmin linnakkeen komentaja Schuylkill-joen saarella siirtokunnan pohjoisosassa.

Vuonna 1648 Kling matkusti Svanen-laivalla jälleen Ruotsiin. Hän saapui Tukholmaan 3. heinäkuuta ja luovutti siellä siirtokunnan hallintokirjat New Sverigekompanietin kamreerille Hans Kramerille.

Sen jälkeen kirjalliset todisteet Klingin elämästä loppuvat. Hänen oletetaan asuneen ensin Säämingin ympäristössä Savonlinnan lähellä ja sitten muuttanut Liperiin Itä-Suomeen, missä hän kuoli vuonna 1657.