Martinjärvi (Keuruu)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Martinjärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Keuruu
Koordinaatit 62°24′15″N, 24°23′33″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Pihlajaveden reitin valuma-alue (35.48)
Laskujoki Maso [1]
Järvinumero 35.483.1.041
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 145,7 m [1]
Rantaviiva 9,97799 km [2]
Pinta-ala 1,10625 km² [2]
Tilavuus 0,00110564 km³ [2]
Keskisyvyys 1,03 m [2]
Suurin syvyys 1,7 – 1,8 m [2][3]
Saaria 7 [2]
Kartta
Martinjärvi

Martinjärvi [2][1] on Keski-Suomessa Keuruun Valkeajärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]

Järven pinta-ala on 111 hehtaaria eli 1,1 neliökilometriä, ja se on 2,9 kilometriä pitkä ja 0,9 kilometriä leveä. Se sijaitsee alavassa metsämaastossa ja on osa Liesjärvestä alkavaa Pihlajaveteen laskevaa vesireittiä. Maastossa matalat moreenikummut reunustavat monia rantoja, joissa yleisilmeen luovat kuitenkin ojitetut soistuneet metsämaat. Ilman ojia ja mökkejä olisi järvi erämaajärvi. Järven yhtenäisyyden rikkoo sen keskellä sijaitseva suuri Luurinniemi, jonka pohjoiseen kääntyvä niemenkärki on 550 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Vastarannalla sijaitseva suuri Pukkiniemi työntyy sitä kohti ja kaventaa järveen satametrisen kapeikon eli salmen. Pukkiniemen eteläpuolella sijaitsee lahti ja Maso-joen suu. Se mutkittelee vaihtelevan levyisenä yli kilometrin matkan ennen kuin muuttuu jokimaiseksi uomaksi.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan seitsemän saarta. Niiden yhteispinta-ala on 1,4 hehtaaria, mikä on noin 1,3 % järven kokonaispinta-alasta. Suurin niistä, Jussinsaari, on pinta-alaltaan 1,3 hehtaaria, 240 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Pohjoisrannassa sijaitsee yksi yli aarin kokoinen nimetön saari, ja loput viisi luotoa ovat alle aarin kokoisia.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 1,1 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0011 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 1,0 metriä ja suurin syvyys on 1,7–1,8 metriä [2][3]. Syvin kohta sijaitsee Luurinniemen edustalla sijaitsevassa syvänteessä [3].[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 10,0 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 0,9 kilometriä. Järven ympäristön taloudet sijaitsevat Mason ympäristössä tai rannassa. Järven rannoilla on vain vapa-ajan asuntoja, joita on noin 40. Niille tulee tiet Kömiin tulevalta yhdystieltä 6212 tai siitä haarautuvalta ja järven itäpuolella kiertävältä maantieltä.[2][1][4]

Vesistösuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Pihlajaveden reitin valuma-alueella (35.48), jonka Pihlajaveden alueeseen (35.483) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 145,7 metriä mpy. Järvi kuuluu Liesjärveltä (804 hehtaaria, ha) Pihjalavedelle (2 070 ha) virtaavan vesireitin järviketjuun.

Järvi saa pääosan vedestään yläjuoksulta Suojärveltä, jonka laskujoki Ryönänkoski laskee järven pohjoispäähän. Siihen on ohjattu myös ympäröiviltä soilta ja kauempaa metsistä tulevat laskuojat. Itäisen Kuolemaisen (6 ha) kautta tulee kaakosta Raatosuon ja Isonevan laskuojan Kapuskapuron vedet ja kauempaa ojitetun Juurikassuon johto-ojat, jonka valuma-alueella sijaitsee myös Kaakkolampi (10 ha). Länsirantaan laskee Valkealampi (19 ha) ja sen suo-ojat. Kaakossa sijaitsee pieni Jouhtilampi (3 ha), joka laskee järven eteläpäähän.[1][3]

Järven laskujoki Maso lähtee järven keskivaiheilta ensin länteen, mutta se kääntyy pian luoteeseen ja se laskee 2,5 kilometrin päässä Köminjärveen (132 ha).[1][3]

  1. a b c d e f g h i j Martinjärvi, Keuruu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
  2. a b c d e f g h i j k l m Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 7.11.2018.
  3. a b c d e Martinjärvi (35.483.1.041) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.11.2018.
  4. Martinjärvi, Keuruu (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.