Mjøsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mjøsa
Valtiot  Norja
Paikkakunta Akershusin lääni, Opplandin lääni, Hedmarkin lääni
Koordinaatit 60°40′00″N, 11°00′00″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Vorma
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 121 – 123 m
Pituus 117 km[1]
Leveys 15 kmView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 273 kmView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 365 km²
Tilavuus 56 244 hm3[2]View and modify data on Wikidata
Keskisyvyys 155 m
Suurin syvyys 468 m
Valuma-alue 16 555,36 km2[2]View and modify data on Wikidata
Kartta
Mjøsa

Mjøsa on Norjan suurin järvi. Se sijaitsee maan kaakkoisosassa Gudbrandsdalenissa[3] Akershusin, Opplandin ja Hedmarkin alueilla. Järven pituus on 100 kilometriä ja pinta-ala 368 neliökilometriä. Järven pinta on 123 metriä merenpinnan yläpuolella. Vedenkorkeutta on säädelty useaan otteeseen vuosien mittaan. Suurin virallisesti mitattu syvyys on 449 metriä. Järvi on Norjan kolmanneksi syvin. Se laskee eteläpäästään Vorma-jokea Glomman kautta Oslonvuonoon.

Vuonomainen Mjøsa on 117 kilometrin pituinen.
Mjøsalla liikennöi siipiratasalus Skibladner.

Järven suurin saari on Helgøya, joka samalla on suurin Norjan järvien saarista.[4] Hamarin, Mjøsan ja Lillehammerin kaupungit sijaitsevat järven rannalla.

Suurin Mjøsaan laskevista joista on Gudbrandsdalslågen. Joki on antanut norjankielisen nimen muikulle, alun perin lågensild, nykyään lagesild. Mjøsasta on pyydetty muikkua ammattimaisesti vuosittain 100–150 tonnia, mutta kalastuksen taloudellinen merkitys on hiipumassa.[5] Järven muu kalasto on tyypillistä Pohjoismaille.

1940-luvulla järven vesi oli erittäin sameaa, ja 1960-luvun lopulla viherlevät olivat paha ongelma. 1970-luvulle tultaessa ongelmat olivat pienentyneet, ja niistä ajoista fosforipäästöt ovat vähentyneet, ja järven tila on kohentunut huomattavasti. Parhaimmillaan 2000-luvun alussa veden näkösyvyys oli jopa 12 metriä. Se on huonontunut jälleen 2010-luvulla, osasyynä lienevät rankkasateiden järveen huuhtovat ravinteet vuosina 2011, 2013 ja 2014.[6]

Ympäristöongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan puolustusvoimat ja paikallinen ammustehdas ovat upottaneet 1940-luvulta 1970-luvulle järveen ammuksia jopa tuhat, kaksi tuhatta tonnia. Aiemmin puhuttiin 100–200 tonnista. Sidewinder-ohjusten koealueelle on upotettu tuhat ohjusta. Ohjuksissa ei uskota olevan räjähteitä, mutta niiden runko on alumiinia. Ammukset voivat sisältää lyijyä, elohopeaa ja kuparia. Järvestä tulee monen kunnan juomavesi.[7]

  1. http://www.mjossamlingene.no/index.php/mjoshistorie/92-fakta-om-mjosa-norges-storste-innsjo. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. a b NVE Lake Database, Norwegian Water Resources and Energy DirectorateView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. Lake Mjøsa Encyclopaedia Britannica. Viitattu 14.6.2018.
  4. Peder Balke Go Norway. Arkistoitu 14.6.2018. Viitattu 14.6.2018.
  5. «De siste fiskerne» NRK. 2013. Viitattu 14.6.2018.
  6. Det skjer noe i Mjøsa HA. 2016. Arkistoitu 14.6.2018. Viitattu 14.6.2018.
  7. Ville Soininen: Selvitys: Norjan suurimman järven pohjassa törröttää tuhat ohjusta Helsingin Sanomat 11.5.2023. Viitattu 12.5.2023

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]