Moraalittoman velan teoria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Moraalittoman velan teoria on oppi, jonka mukaan diktaattorin, yksityisten pankkien tai paikallisten yritysten ottamia lainoja ei voida myöhemmin pätevästi siirtää valtion maksettavaksi. Mikäli näin tehdään ja siirto katsotaan päteväksi, yhteiskunta joutuu maksamaan yksityisten yritysten tai henkilöiden lainat[1]. Tämä käytäntö on ollut yleinen monissa kehitysmaissa, ja sitä ovat epäsuorasti tukeneet globaalit rahoituslaitokset IMF ja maailmanpankki[1]. Moraalittoman velan myötä myös monet kohtalaisen rikkaat maat kuten Argentiina on syösty velkaloukkuun.

Moraalittoman velan teoriaa on sovellettu kansainvälisesti, muun muassa kun Kuuban diktaattorien (mm. Fulgencio Batistan) valtavat velat tunnustettiin yksityisiksi veloiksi eikä Kuuban valtion eli koko kansan veloiksi. Lainaa myöntäneet rahoituslaitokset halusivat siirtää velan Kuuban valtion maksettavaksi, koska tiesivät etteivät saisi rahoja takaisin yksityishenkilöltä.

Moraalittoman velan teorian mukaan valtion johdon tai yritysten velat ovat silloin yksityisiä eli moraalittomia, kun valtio eli kansa ei niistä hyödy vaan hyödyn saa diktaattori tai yrityksen johto. Tällaisessa tapauksessa velkaa ei siis voida siirtää valtion vastuulle ja koko kansan maksettavaksi, koska siitä ei ole ollut sille mitään hyötyä.

  1. a b Uusi Kino: Argentiinan ryöstö, TV1 12.15–14.15, 1.7.2007
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.