Mosambikin kirjallisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mosambikin kirjallisuus on mosambikilaisten kirjailijoiden kotimaassaan ja ulkomailla julkaisemaa kirjallisuutta. Maassa on kymmeniä pieniä kieliä, mutta useimmat mosambikilaiset kirjailijat ja runoilijat kirjoittavat portugaliksi. Maassa julkaistaan vuosittain vain noin 20 kirjaa, ja painokset ovat useimmiten vain muutamia satoja.[1]

Kirjallisuus pohjautuu mosambikilaisten kansojen vahvaan tarinaperinteeseen. Monille kansoille esi-isien kunnioitaminen on tärkeää, ja kansantarinat kertovat sekä realistisesti että myttisesti aikaisempien sukupolvien elämästä. Esimekrkiksi makondeilla on tarina "ensimmäisestä makondesta", joka selittää myös sen, miksi myöhemmät polvet asuvat ylänköalueilla eivätkä jokivarsilla.[2]

Siirtomaa-aikana mosambikilainen kirjallisuus käsittelemään kansallismielisiä aiheita. Monet tulevat kirjailijat opiskelivat ulkomailla, lähinnä Portugalissa ja Ranskassa. Tämän vaiheen merkittävimmät kirjailijat olivat Rui de Noronha ja Noémia de Sousa. José Craveirinha alkoi käsitellä 1940-luvulla runoissaan mosambikilaisten yhteiskunnallista todellisuutta ja yllytti kapinointiin. Häntä pidetään nykyään Mosambikin tärkeimpänä runoilijana.[3] José Craveirinha sai Camões-palkinnon vuonna 1991.[4]

1920-luvulla maassa alkoi ilmestyä viikkolehti O Brado Africano. Se oli portugalilaisten valvonnassa, mutta onnistui silti ilmaisemaan afrikkalaisten näkemyksiä. Monet tunnetuimmista kirjailijoista julkaisivat runojaan ja esseitään siinä, esimerkiksi Noémia de Sousa, joka toimitti lehden naistensivuja, ja Marcelino dos Santos, josta tuli Frelimon perustajajäsen.

Itsenäisyystaistelun aikana julkaistiin paljon Frelimon sissien taistelustaan kirjoittamia runoja. Yksi parhaista tämän vaiheen runoilijoista oli Marcelino dos Santos. Itsenäisyystaistelua seurasi sisällissota, jonka aikana uusina kirjailijoina nousivat esiin Mia Couto, Ungulani Ba Ka Khosa, Heliodoro Babtista ja Eduardo White. Couto on edelleen tärkeä toimija Mosambikin kirjallisuuspiireissä. Couton romaaneja on käännetty useille kielille, myös suomeksi. Nykyisistä kirjailijoista merkittäviä ovat myös Lília Momplé ja Paulina Chizine, jonka Balada de Amor ao Vento oli ensimmäinen julkaistu mosambikilaisen naisen kirjoittama romaani. Muita kirjailijoita ovat João dos Santos Albasini, Heliodoro dos Santos Baptista, Rui Knopfli, ja Luís Bernardo Honwana.[4][3]

  1. Kun kirja ei kannata (Arkistoitu – Internet Archive) Kepa Kumppani 2006
  2. Every Culture
  3. a b Murphy, Alan et al.: Southern Africa, s. 243-244. Lonely planet
  4. a b Writers: José Craveirinha (mosambikilainen kustantamo) Plural Editores. Arkistoitu 27.12.2014. Viitattu 21.11.2009.