Mustajalkatylli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustajalkatylli
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurmitsat Charadriidae
Suku: Tyllit Charadrius
Laji: alexandrinus
Kaksiosainen nimi

Charadrius alexandrinus
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Mustajalkatylli Wikispeciesissä
  Mustajalkatylli Commonsissa

Mustajalkatylli (Charadrius alexandrinus) on pienikokoinen kahlaaja, jota tavataan Suomessa muutaman kerran vuodessa. Lajin nimesi Carl von Linné vuonna 1758.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkäpuoli, päälaki ja siivet ovat ruskeankirjavat, vatsapuoli ja ”kasvot” valkeat. Tylleille tyypillinen tumma kaulus katkeilee ja on usein vain pari tummaa läikkää kaulan sivuilla. Silmä erottuu selvästi tummana, ja sen takana on ruskea läikkä. Nokka on lyhyt, tanakka ja tumma. Lajin pituus on noin 15–20 cm, siipien kärkiväli 35–45 cm ja paino 30–55 g, keskimäärin 46 grammaa.

Pesii subtrooppisessa ilmastossa Japanista Välimerelle, sekä Perussa, Chilessä, Yhdysvaltain eteläosissa ja Karibialla. Leviämisalueensa pohjoisimmissa osissa se on muuttolintu. Maailman populaation koko on 280 000–460 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustajalkatylli pesii sekä matalilla suojaisilla merenrannoilla että sisämaan alavien alueiden järvillä ja lammilla.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustajalkatyllin muna.

Normaalisti vain yksi pesye vuodessa, poikkeuksellisesti 2. Pesä on avoimesti maassa, usein hiekassa. Mustajalkatylli munii kolmesta viiteen munaa, yleensä 3. Munat ovat usein puolittain hiekkaan hautautuneita. Haudonta alkaa viimeisen munan ilmestyttyä ja se kestää 24–27 päivää. Molemmat puolisot hautovat, erään tutkimuksen mukaan naaras pääasiassa päivällä ja koiras yöllä. Poikaset kuoriutuvat samanaikaisesti ja ovat pesäpakoisia. Poikaset oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä ja itsenäistyvät pian sen jälkeen. Sukukypsä 1- tai 2-vuotiaana.

Sisämaassa pääasiassa hyönteiset, merenrannikolla äyriäiset, nilviäiset ja madot.

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
  • ADW
  1. BirdLife International: Charadrius alexandrinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.2.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]