Mustasaari (Helsinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustasaari

Mustasaari.

Muut nimet
Svartholmen
Sijainti
Vesialue
Pinta-ala
0,06 km²
Kartta

Mustasaari (ruots. Svartholmen) on saari Helsingin keskustan länsipuolella Seurasaarenselällä. Se kuuluu Lauttasaaren kaupunginosaan ja Lehtisaaren osa-alueeseen.[1]

Helsingin Mustasaaren vesibussi ja yhteyslaituri (2006).
Helsingin Mustasaaren toimintakeskuksen päärakennus (2021).
Iso siirtolohkare Helsingin Mustasaaressa (2021).

Saari on pääosin metsän peittämä. Mustasaaren eteläpuolella on kaksi pienempää saarta, Hevossaari ja Haapasaari, jotka sijaitsevat muutaman kymmenen metrin päässä emäsaarestaan. Lähin asuttu saari on Kaskisaari 80 metriä Mustasaaresta länteen. Lauttasaaren pohjoiskärki sijaitsee noin 250 metrin päässä.

Saaren omistaa Helsingin seurakuntayhtymä. Siellä sijaitsee toimintakeskus sekä 1930-luvulla rakennettu puukappeli[2]. Saari on avoin vierailijoille. Kesäisin pidetään päivittäin päivähartaus, torstai-iltaisin Taizé-rukoushetki ja sunnuntaisin jumalanpalvelus.

Saaren päärakennus on Florentin Granholmin suunnittelema ja se valmistui vuonna 1888[3]. Saarella on myös pieni uimaranta ja luontopolku. Kaikki yleisöliikenne saarelle tapahtuu Töölön Taivallahdesta,[3] mutta saarelle johtaa Kaskisaaresta vain pelastus- ja huoltokäytössä oleva huoltosilta.

Mustasaarta ei pidä sekoittaa Suomenlinnan saariin Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari ja Länsi-Mustasaari.

  1. Helsingin karttapalvelu Helsingin kaupunki. Viitattu 18.5.2016.
  2. Harva tajuaa, että Helsingissä kuka tahansa pääsee kesällä 26 saareen – katso kartalta kaikki saaret, reitit ja palvelut Yle. 2.7.2023. Viitattu 3.7.2023.
  3. a b Jokinen, Pauli: Tuntematon kesäidylli odottelee Lauttasaaren edustalla – Yhteysalus vie Töölöstä vartissa paikkaan, josta moni ei ole kuullutkaan. HS Helsinki, 3.7.2021. Digilehti (maksullinen). Viitattu 4.7.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hosio, Pia ym.: Pala paratiisia – Mustasaaren tarina. Helsingin seurakuntayhtymä, 2006. ISBN 952-99457-2-8.