Naton parlamentaarinen yleiskokous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naton parlamentaarinen yleiskokous
Perustettu 1955
Tyyppi Nato-maiden parlamenttienvälinen liitto
Päämaja Bryssel, Belgia
Puheenjohtaja Michał Szczerba ( Puola)
Aiheesta muualla
Sivusto

Naton parlamentaarinen yleiskokous[1] (engl. Nato Parliamentary Assembly, ransk. Assemblée parlementaire de l’OTAN[2]) on Nato-liittolaismaiden parlamenttien foorumi, jonka tehtävä on levittää tietoisuutta Pohjois-Atlantin alueen turvallisuusasioista ja vahvistaa transatlanttisia suhteita ja atlanttisia arvoja. Näiksi arvoiksi on määritelty parlamentaarinen demokratia, yksilönvapaudet, ihmisoikeudet ja laillisuusperiaate. Parlamentaarinen yleiskokous toimii linkkinä Naton ja sen liittolaismaiden parlamenttien välillä, mutta se on erillinen instituutio Natosta.[3] Yleiskokouksella on täysistunto kaksi kertaa vuodessa.[1]

Naton parlamentaarinen yleiskokous perustettiin vuonna 1955. Siihen kuuluu nykyään 257 valtuuskunnan jäsentä 28:sta jäsenmaan parlamentista ja lisäksi valtuustot 13 Naton liittolaismaasta, neljästä Välimeren kumppanuusmaasta ja kahdeksan tarkkailijavaltuutettua. Eri maiden valtuuskuntien koot perustuvat jäsenmaiden kokoihin ja puolueiden voimasuhteisiin niiden parlamenteissa. Yhteensä valtuutettuja on noin 360. Liitännäisjäsenten valtuuskuntien jäsenet voivat osallistua yleiskokouksen täysistuntoihin, seminaareihin ja lähes kaikkiin komiteoihin. He voivat esittää päätöslauselmia ja lisäyksiä niihin täysistunnoissa sekä toimia raportööreinä komiteoissa, mutta heillä ei ole äänioikeutta eivätkä he osallistu budjetin laatimiseen.[3]

Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuosibudjetti on 3,8 miljoonaa euroa.[3] Rahat käytetään Brysselissä sijaitsevan sihteeristön toimintaan.[3][4] Liitännäisjäsenillä ei ole velvollisuutta osallistua yleiskokouksen kustannuksiin.[1]

Suomella on Naton rauhankumppanuusmaana ollut valtuuskunta Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa vuodesta 1998 lähtien. Valtuuskunnassa on neljä jäsentä, joilla ei ole varajäseniä.[1] Vuonna 2023 Suomi liittyi Naton täysjäseneksi.

Puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Presidentti[5] Virassa Valtio
Wishart McLea Robertson 1955–1956  Kanada
Wayne Hays 1956–1957  Yhdysvallat
Johannes Josephus Fens 1957–1959  Alankomaat
Antoine Béthouart 1959–1960  Ranska
Nils Langhelle 1960–1961  Norja
Pietro Micara 1961–1962  Italia
Thomas Dugdale 1962–1963  Britannia
Georg Kliesing 1963–1964  Länsi-Saksa
Henri Moreau de Melen 1964–1965  Belgia
José Soares da Fonseca 1965–1966  Portugali
Jean-Eudes Dubé 1966–1967  Kanada
Matthías Árni Mathiesen 1967–1968  Islanti
Kasım Gülek 1968–1969  Turkki
Wayne Hays 1969–1970  Yhdysvallat
Romain Fandel 1970–1971  Luxemburg
Terrence Murphy 1971–1972  Kanada
John Peel 1972–1973'  Britannia
Knud Damgaard 1973–1975  Tanska
Wayne Hays 1975–1977  Yhdysvallat
Geoffrey de Freitas 1977–1979  Britannia
Paul Thyness 1979–1980  Norja
Jack Brooks 1980–1982  Yhdysvallat
Peter Corterier 1982–1983  Länsi-Saksa
Patrick Wall 1983–1985  Britannia
Charles Mathias 1985–1986  Yhdysvallat
Ton Frinking 1986–1988  Alankomaat
Patrick Duffy 1988–1990  Britannia
Charlie Rose 1990–1992  Yhdysvallat
Loïc Bouvard 1992–1994  Ranska
Karsten Voigt 1994–1996  Saksa
William V. Roth 1996–1998  Yhdysvallat
Javier Rupérez 1998–2000  Espanja
Rafael Estrella 2000–2002  Espanja
Doug Bereuter 2002–2004  Yhdysvallat
Pierre Lellouche 2004–2006  Ranska
Bert Koenders 2006–2007  Alankomaat
José Lello 2007–2008  Portugali
John S. Tanner 2008–2010  Yhdysvallat
Karl A. Lamers 2010–2012  Saksa
Hugh Bayley 2012–2014  Iso-Britannia
Mike Turner 2014–2016  Yhdysvallat
Paolo Alli 2016–2018  Italia
Rasa Juknevičienė 2018  Liettua
Madeleine Moon 2018–2019  Britannia
Attila Mesterházy 2019–2020  Unkari
Gerry Connolly 2020–2022  Yhdysvallat
Joëlle Garriaud-Maylam 2022–2023  Ranska
Michał Szczerba 2023-  Puola
  1. a b c d Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta Eduskunta. Arkistoitu 16.1.2017. Viitattu 14.1.2017.
  2. À propos de l'AP-OTAN Naton parlamentaarinen yleiskokous. Viitattu 14.1.2017. (ranskaksi)
  3. a b c d About NATO PA Naton parlamentaarinen yleiskokous. Viitattu 14.1.2017. (englanniksi)}
  4. International Secretariat Naton parlamentaarinen yleiskokous. Viitattu 14.1.2017. (englanniksi)
  5. NATO PA NATO PA. Viitattu 8.4.2024. (englanniksi)