Neurofibromatoosi 1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neurofibrooma

Neurofibromatoosi 1 eli NF 1, NF tyyppi 1 tai von Recklinhausenin tauti on dominoiva perinnöllinen sairaus tai paremminkin ominaisuus, joka aiheuttaa kantajalleen lisääntyneen sairausriskin. Lähteestä riippuen tapauksia on noin 1 tapaus 3 000–4 000 syntynyttä kohti. Suomessa NF 1 -tapauksia arvioidaan olevan noin 1 500. Neurofibromatoosin kuvasi 1882 patologi Friedrich Daniel von Recklinghausen (1833–1910). Vaikka neurofibromatoosi on tunnettu jo pitkälti yli sata vuotta, on tietämys siitä lisääntynyt vasta 1990-luvulla. Sanana neurofibromatoosi on johdettu kreikan kielestä neuron = hermo ja latinan kielestä fibra = säie, oma = kasvain, osis = sairaus. ICD-10 tautiluokituksessa Q85.0.

Taudin geenivirhe on paikannettu kromosomiin 17. NF-geeni on suurikokoinen, joten uudet mutaatiot ovat yleisiä (noin puolet tapauksista) ja eri sukuun kuuluvilla vikakohdat yleensä poikkeavat toisistaan. Geenivirhe aiheuttaa kasvaimenkasvunrajoitegeenin poikkeavuuden.

Diagnoosi tehdään pääsääntöisesti ulkoisten tunnusmerkkien mukaan. Aiemmin geneettinen tunnistus onnistui vain, jos saatavilla oli muiden samaan sukuun kuuluvien henkilöiden näytteitä. (ns. epäsuora diagnostiikka.) Geeni on kuitenkin selvitetty 2000-luvulla, ja sairaus voidaan periaatteensa seuloa jo alkiotasolla. Suomessa tämän kaltaista tutkimusta ei kuitenkaan toistaiseksi tehdä. Suomea lähin sairaala, joka tekee alkioille NF-tutkimuksia, on Tukholman Karoliininen sairaala. Suomessa yliopistosairaaloissa voidaan tutkimus tehdä sikiövaiheessa.

NF 1 -diagnoosi tehdään, jos ihmisellä on vähintään kaksi seuraavista löydöksistä:

  • vähintään kuusi maitokahviläiskää
  • kesakkoja kainaloissa
  • vähintään kaksi neurofibroomaa iholla
  • yksi pleksiforminen neurofibrooma
  • optikusgliooma
  • vähintään kaksi iiriksen Lischin nodulusta
  • luuston alueen kehityshäiriö
  • lähisukulaisella todettu NF 1

Oireet ja niiden vaikeusaste vaihtelevat hyvinkin paljon. Vaikeusaste lisääntyy iän myötä. Tohtori Minna Pöyhösen väitöskirjassa todettiin Pohjois-Suomessa vaikeusasteen olevan: 11 prosentilla vähäinen, 35 prosentilla lievä, 40 prosentilla kohtalainen ja 14 prosentilla vaikea. Oireiden ilmaantumista ja niiden vaikeusastetta ei kyetä tällä hetkellä ennustamaan.

  • Yleisimpiä oireita
    • Café au lait- eli maitokahviläikät
    • Neurofibroomat
      • Tavallinen (Tarkkarajainen hermoston tukikudoksen hyvänlaatuinen kasvain, esiintyy kaikkialla elimistössä ja niitä voi olla muutamista tuhansiin. Iholla pehmeitä punertavia varrellisia kasvaimia) ja
      • plexiforminen neurofibrooma
    • Kesakot nivusissa/kainalossa/rintojen alueella
    • Lischin nodulus eli hyvälaatuinen silmän verkkokalvolla oleva kasvain
    • Mahd. gliooma. (yl. optikusgliooma) eli hyvänlaatuinen keskushermostokasvain.
    • Luustomuutoksia (esimerkiksi skolioosi)

Lisäksi NF 1 nostaa potilaan syöpäriskin kaksinkertaiseksi. Se altistaa rintasyövälle, aivokasvaimille, pahanlaatuiselle hermotuppikasvaimelle ja gastrointestinaaliselle stroomakasvaimelle.[1]

Lisäksi NF 1 saattaa aiheuttaa oppimisvaikeuksia matemaattisissa ja kielellisissä aineissa. NF 1 voi aiheuttaa myös ongelmia motoriikassa ja koordinaatiossa.

Harvinaisissa tapauksissa neurofibromatoosi saattaa aiheuttaa myös epileptisiä kohtauksia.

Seuranta ja hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska neurofibromatoosin perussyynä olevaa geenivirhettä ei pystytä vielä hoitamaan, on hoito oireenmukaista. Haittaavat (ulkonäöllisesti tai esimerkiksi hiertävät ja painavat) neurofibroomat voidaan poistaa leikkaamalla. Oppimisvaikeuksia ja sen aiheuttamia ongelmia voidaan lievittää tukiopetuksella. Magneettikuvauksilla voidaan seurata esimerkiksi selkäydinkanavassa olevia neurofibroomia ja ennakoida niiden mahdollisesti aiheuttamia haittoja.

Perinnöllisyysneuvonta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun suvun jatkaminen tulee ajankohtaiseksi, suositellaan yhteydenottoa perinnöllisyysneuvontaa antaviin yksiköihin.

Suomessa perinnöllisyysneuvontaa antavat kaikki viisi yliopistollista sairaalaa, Väestöliitto ja ruotsinkielinen Folkhälsan.

Neurofibromatoosi 1:stä ei pidä sekoittaa neurofibromatoosi 2:een, jonka geenivirhe sijaitsee kromosomissa 22. NF 2 on eri sairaus tai ominaisuus, mutta ennen geenitutkimusta näitä kahta sairautta ei kyetty täysin erottamaan toisistaan. Onkin käyty keskustelua, pitäisikö NF 2:n nimi muuttaa joksikin toiseksi.

Erillinen neurofibromatoosisairaus on myös harvinainen schwannomatoosi.[2]

  1. Roope A. Kallionpää, Elina Uusitalo, Sirkku Peltonen, Juha Peltonen, Neurofibromatoosi 1:n suuri syöpäalttius edellyttää valpasta seurantaa Aikakauskirja Duodecim 2017, viitattu 12.6.2023
  2. Schwannomatosis Johns Hopkins Medicine, viitattu 12.6.2023

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]