Neutrofiili

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neutrofiili (keltainen) ympäröimässä pernaruttobakteereja (oranssi). Kuva otettu elektronimikroskoopilla.

Neutrofiili (engl. neutrophil) on veressä esiintyvä valkosolu, eli leukosyytti. Neutrofiili on kooltaan 12–15 μm, mikä tekee siitä samankokoisen kuin basofiili ja eosinofiili ovat.

Neutrofiilit ovat leukosyyteistä yleisimmin esiintyviä, kaikista leukosyyteistä 40–75 % on neutrofiilejä. Neutrofiilien yleisyys veressä voidaan selittää niiden hyvällä liikkuvuudella ja kyvyllä tuhota hyvin kehoa uhkaavat mikrobit, erityisesti bakteerit. Neutrofiilien tuma on jakautunut yleensä 2–5 osaan. Tämän ominaisuuden takia neutrofiili on helppo erottaa muista leukosyyteistä.

Makrofagit ovat yleensä ensimmäisenä puolustamassa kehoa, jos jokin mikrobi uhkaa sitä, mutta jos makrofagit eivät onnistu tuhoamaan uhkaa, ne lähettävät viestin lähimpään verisuoneen proteiinien avulla. Tällöin läheiset neutrofiilit saavat viestin siirtyä alueelle, jossa mikrobit hyökkäävät. Neutrofiili ei osaa erottaa kehon omia soluja ja uhkaavia soluja toisistaan, joten sen huonona puolena on myös hyödyllisten solujen tuhoamista.

  • [1] 1.7.2014 Viitattu 2.1.2018
  • [2] Viitattu 2.1.2018
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.