Nikolai II:n kaukoidän kiertomatka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nikolai II
Matkan muistoksi tehty Fabergén muna Pamjat Azovasta.

Nikolai II:n kaukoidän kiertomatka tapahtui vuosina 18901891, jolloin Venäjän keisarikunnan kruununprinssi, tuleva tsaari Nikolai II kiersi ympäri kaukoitää. Matka oli pituudeltaan 51 000 km, josta Nikolai matkusti 15 000 km rautateitse ja 22 000 km vesitse. Japanissa Nikolai yritettiin murhata Ōtsun kaupungissa.

Nikolain isä tsaari Aleksanteri III oli päättänyt rakentaa rautatien Siperian halki, ja hän lähetti poikansa Nikolain rakennustöiden avajaisiin Vladivostokiin.

23. lokakuuta kirkonmenojen jälkeen Nikolai lähti Hatsinasta junalla Wienin kautta Triesteen, josta Aasian matka Pamjat Azova -laivalla alkoi. Reitti oli tarkoin suunniteltu, sillä Ottomaanien valtakunta ei sallinut kruununprinssin matkustaa Bosporinsalmen ja Dardanellien läpi.

Triestestä matka jatkui Pireukseen, Kreikkaan, jossa Nikolai tapasi kummitätinsä, kuningas Yrjö I:n vaimon Olga Konstantinovnan. Kreikan hallitsijaparin toiseksi vanhin poika Yrjö, kreikkalaisittain Giorgios, liittyi serkkunsa matkaseurueeseen.

Kreikasta Nikolai jatkoi Port Saidiin, Egyptiin, josta teki matkan Niiliin yläjuoksulle Assuaniin. Egyptistä matka eteni Suezin kanavan kautta Adeniin ja edelleen Bombayhin, jonne saavuttiin 11. joulukuuta. Nikolai aloitti pitkän Intian-matkan, joka päättyi Colomboon, Ceyloniin. Intiassa ollessaan Nikolai vieraili Taj Mahalissa ja Harmandir Sahibin kultaisessa temppelissä. Matkalla hän osti intialaisia taide-esineitä, jotka päätyivät myöhemmin Venäjän museoihin.

Lähdettyään Ceylonista 31. tammikuuta Nikolai matkasi Singaporeen, Hollannin Itä-Intiaan Jaavalle ja Siamin pääkaupunkiin Bangkokiin.

Siamissa Nikolai vietti viikon päivät kuningas Rama V:n kunniavieraana. Nikolai sai Siamin kuninkaalta arvokkaita lahjoja ja paikallisia taidekäsitöitä.

13. maaliskuuta Nikolai saapui Nankingiin, jossa hän vieraili kiinalaisella teeplantaasilla ja silkkitehtaassa.

15. huhtikuuta 1891 Nikolain kuuden laivan saattue saapui Japaniin Kagoshimaan. Sieltä seurue matkusti Nagasakin ja Kōben kautta Kiotoon, jossa oli määrä tavata prinssi Arisugawa Takahito.

Nikolain matka Japaniin oli yksi tärkeimmistä valtiovierailuista Japanin historiassa. Venäjän keisarikunta oli laajentunut kaukoitään, ja Japanin hallitus halusi pitää hyvät suhteet luoteiseen naapuriinsa. Tsarevitš Nikolai osoitti kiinnostusta japanilaista kulttuuria ja perinteitä kohtaan. Häntä viehättivät japanilainen taide ja puutyöt. Nikolai otti perinteisen japanilaisen tatuoinnin ja sai koristeellisen hiusneulan paikalliselta tytöltä.

29. huhtikuuta matkalla Ōtsusta Kiotoon muuan poliisi nimeltään Tsuda Sanzō yritti iskeä Nikolaita miekalla (Ōtsun välikohtaus).

7. toukokuuta Nikolai lähti Kōbesta saapuen neljä päivää myöhemmin Vladivostokiin. Kaupungissa hän muurasi peruskiven rautatieasemaan ja avasi näin Siperian rautatien Kaukoidän osuuden rakennustyöt sekä avasi Vladivostokin sataman kuivatelakan. Matkan virallinen osuus oli päättynyt, ja Nikolai palasi Pietariin.

Matka Siperian läpi kulki reittiä Habarovka, Blagoveštšensk, Nertšinsk, Tšita, Irkutsk, Tomsk, Tobolsk, Surgut, Tara, Omsk, Orenburg ja kesti noin kaksi kuukautta. Jokaisella paikkakunnalla, jossa Nikolai pysähtyi muutamankin tunnin rakennettiin riemukaari, usein puinen. Kuninkaalliselle vieraalle tarjottiin myös leipää ja suolaa hopealautasilta, paitsi 4. kesäkuuta Blagoveštšenskissa, joka oli Venäjän Siperian suurin ja rikkain kaupunki, lautaset olivat kultaa. Myös riemukaari oli kiveä ja lähes 20 metriä korkea. Blagoveštšenskiin Nikolai saapui Amurjokea pitkin höyrylaiva Muravjov-Amurskilla ja lähti seuraavana päivänä Vestnikillä. Nikolai palasi Pietariin 4. elokuuta 1891.[1]

Matkan aikajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • E. E. Ukhtomsky Eastern journey of His Imperial Majesty Tsarevich in 1890–1891, 1893–1897.