Nur al-Din

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nur al-Din keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvituksessa.

Nur al-Din, (arab. الملك العادل نور الدين ابو القاسم بن زنكي‎, al-Malik al-ʿĀdil Nūr ad-Dīn Abu l-Qāsim Maḥmūd b. Zengī (111815. toukokuuta 1174) oli turkkilaiseen zangid-dynastiaan kuulunut Aleppon emiiri ja seldžukkivaltion vasalli, joka taisteli ristiretkeläisiä ja erityisesti Tripolin kreivikuntaa vastaan 1100-luvulla.[1] Hän oli Syyrian hallitsija vuosina 1146–1174.

Nur al-Din torjui toisen ristiretken aikana vuonna 1148 Konrad III:n ja Ludvig VII:n hyökkäyksen Damaskokseen, josta tuli vuonna 1154 hänen hallituskaupunkinsa. Hän yhdisti vuonna 1154 Syyrian ja Egyptin kukistamalla Pohjois-Afrikkaa hallinneen Fatimidien kalifaatin ja hyökkäsi menestyksellisesti Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan. Hänen jälkeensä Syyrian valtaistuimelle tuli Saladin. [2]

  1. Michael A. Köhler, Frankish-Muslim Relations in the Period of Nur al-Din and Saladin (1158–92). Teoksessa: Alliances and Treaties between Frankish and Muslim Rulers in the Middle East. ISBN 9789004248908 (Referenceworks Online). Viitattu 17.11.2016.
  2. Syrias eldre historie. Dag Leerand. Store Norske Leksikon.(norjaksi). Viitattu 17.11.2016.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.