Oikean rannan Ukraina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eräs tulkinta Oikean rannan Ukrainasta. Aluerajaus vaihteli eri aikakaudesta toiseen.

Oikean rannan Ukraina (ukr. Правобережна Україна, Правобережжя, Pravoberežna Ukrajina, Pravoberežžja) on historiallinen, maantieteellinen ja hallinnollinen alue Ukrainassa. Se kattaa alueet, joita rajaavat idässä Dnepr, pohjoisessa Pripetjoen suot, etelässä arot ja lännessä ylemmät Etelä-Bug- ja Slutšjoet. Oikean rannan kasakkahallintoon kuului viisi keskeistä rykmenttiä ja neljä rintamarykmenttiä.[1]

Kun alue kuului Puolaan, se muodosti Kiovan voivodikunnan (lukuun ottamatta kaupunkia ympäristöineen) ja Bracławin voivodikunnan sekä osia Volynian ja Podiljan voivodikunnista. Venäjän keisarikunnan aikana 1800-luvun alkupuolella Oikean rannan Ukraina oli nimeltään Lounaisalue. Nykyisin Oikean rannan Ukrainaan kuuluvat Vinnytsjan alue, Žytomyrin alue, pohjoisen Kirovohradin alue ja Dneprjoen länsipuoliset osat Kiovan ja Tšerkasyn alueista.[1]

Kun alue Puolan kolmannen jaon jälkeen liitettiin Venäjään, sen mukana Venäjälle tuli huomattava määrä juutalaista väestöä. Venäjän viranomaiset muodostivat sinne erityisen Venäjän juutalaisten asuinalueen. Sillä oli vuoden 1917 vallankumoukseen asti muutamia ominaispiirteitä: ensinnäkin puolalaisten merkittävä vaikutusvalta, ja toiseksi sinne muodostui latifundia-suurtiloja, jotka estivät kaupunkien kasvun ja keskiluokan synnyn. Kaupungeissa asui pääasiassa juutalaisia kauppiaita ja käsityöläisiä.[1]

Alueen puolalaistunutta ukrainalaista säätyläistöä alkoi vuoden 1863 tammikuun kansannousun edellä palata ukrainalaisille juurilleen ja edistää ukrainalaista kansallista heräämistä.[1]

  1. a b c d Andrew Beniuk: Right-Bank Ukraine Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 22.7.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]