Oikeustaloustiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oikeustaloustiede ("Law and economics") on tutkimushaara, joka soveltaa taloustieteellisiä menetelmiä oikeustieteen tutkimuskohteisiin kuten juridisiin instituutioihin. Oikeustaloustieteellisessä tarkastelussa oikeussääntöjen ja -normien sisältö otetaan annettuna ja huomio kohdistuu ennen kaikkea niiden taloudelliseen tehokkuuteen. Oikeustaloustieteen tutkimustulokset ovat käyttökelpoisia etenkin lainvalmistelussa. Tämän vuoksi oikeustaloustieteellinen tutkimus on yleensä de lege ferenda -tutkimusta. Yleisesti hyväksytyssä oikeuslähdehierarkiassa oikeustaloustieteelliset argumentit sijoittuvat sallittujen oikeuslähteiden luokkaan. Toisaalta on katsottu, että taloudelliset argumentit voisivat olla myös ensisijaisia ratkaisujen argumentteja.

Oikeustaloustieteellisessä analyysissa tutkitaan mm. rikosten sekä rangaistusten taloudellisia vaikutuksia. Analyysi lähtee usein uusklassisen taloustieteen optimointinäkökulmasta sekä hyvinvointitaloustieteen tehokkuusideoista. Sopimusoikeudessa oikeustaloustieteellisiä argumentteja käytetään ennen kaikkea sen tutkimiseen millä edellytyksillä lupausten tulisi olla sitovia ja millaisia sopimusrikkomusten seurausten pitäisi olla. Näitä kysymyksiä tutkitaan mikrotaloustieteellisten instrumenttien, etenkin peliteorian, keinoin.

Kuuluisia oikeustaloustieteilijöitä ovat muun muassa ulkoishaittojen teoriaa merkittävästi kehittänyt Ronald Coase, Yhdysvaltain liittovaltion 7. tuomiopiirin valitustuomioistuimen tuomari Richard Posner sekä Nobel-voittanut taloustieteilijä Gary Becker.

Suomessa oikeustaloustieteen tutkimusta on tehty erityisesti Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunnassa.

  • Lain tärkein tehtävä taloudellisesta tai hyvinvointia maksimoivasta näkökulmasta on vaikuttaa kannustimiin. - Richard Posner

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]