Olli Pajari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olli Pajari (1. helmikuuta 1860 Rautjärvi20. huhtikuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomalaisen puolueen kansanedustajana Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä 19071908.

Pajari syntyi Rautjärvellä talollisen Antti Pajarin ja Elli Roihan pojaksi. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1891 Maria Helena Laatunen. Pajari oli kansanedustajakautenaan anomusvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan jäsen.

Pajari suoritti lukkari- ja urkuritutkinnon (1901), saarnalupatutkinnon (1911) sekä tutkinnon Raamatun tuntemisessa, dogmatiikassa ja siveysopissa (1911). Hän oli varsinaiselta ammatiltaan opettaja. Hän työskenteli kansakoulunopettajana 18 vuotta Asikkalassa, 9 vuotta Hollolassa sekä lyhyempiä ajanjaksoja Lahdessa ja Muolaassa. Lahdessa hän toimi muun muassa Möysän kansakoulussa. Rautjärvellä hän antoi kiertokouluopetusta kolmen vuoden ajan.

Pajari oli kirkolliskokouksen jäsen ja vuosina 19111923 Lahti-lehden vakituinen avustaja. Hän kuoli Helsingissä 63 vuoden iässä. Asikkalassa 1897 syntynyt kenraali Aaro Pajari oli hänen poikansa.[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]