Oppilaitosyhteistyö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oppilaitosyhteistyön muodot työnantajan näkökulmasta [1]

Oppilaitosyhteistyö on yrityksen, järjestön tai muun organisaation ja koulutusyksiköiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön avulla eri koulutusasteiden opiskelijoille voidaan tarjota tietoa erilaisista työtehtävistä ja työelämästä.

Yhteistyö liittyy usein opiskelijoiden työssäoppimiseen, mutta voi käytännössä olla melkein mitä tahansa muutakin innovaatioiden kehittämisestä tapahtumien järjestämiseen ja työpaikkaohjaajien sekä opinto-ohjaajien kouluttamiseen. Opiskelijaryhmä voi vierailla yrityksessä tai yrityksen edustaja voi käydä oppilaitoksessa kertomassa alasta ja sen työnäkymistä. Työelämän edustajia on usein mukana myös oppilaitoksien kehittämisryhmissä, hallituksissa ja neuvottelukunnissa.

Yhteistyön hyödyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen näkökulmasta oppilaitosyhteistyö on osa vastuullista yritystoimintaa. Yhteistyö vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia opiskelijoille syntyy työelämästä ja eri toimialoista. Yhteistyöllä rakennetaan työnantajakuvaa ja varmistetaan osaavan henkilöstön saatavuus myös tulevaisuudessa.

Oppilaitoksissa yhteistyöstä käytetään termiä työelämäyhteistyö. Oppilaitokset saavat yrityksiltä ja muilta organisaatioilta tietoa eri alojen osaamistarpeista. Opetuksen pohjana voidaan käyttää työelämän käytännöstä lähtöisin olevia tehtäviä. Opettajille on myös omia työelämään tutustumisjaksoja, joilla opettajat voivat päivittää työelämätietouttaan ja luoda yhteyksiä ympärillään olevaan työelämään.[2]

Oppilaitosyhteistyö on lisääntynyt viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2008 EK:n jäsenyrityksistä yhteistyötä teki kaksi kolmesta, kun vuonna 2011 oppilaitosyhteistyössä oli mukana jo 80 prosenttia yrityksistä. Yleisintä yhteistyö oli ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa.[3]

Työelämän ja oppilaitoksien yhteistyö perus- ja toisella asteella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusasteen oppilaitoksien ja lukioiden kanssa yhteistyötä tehdään yleensä työelämään tutustumis- eli TET-jaksojen merkeissä. Ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa yhteistyö työelämän kanssa on opetuksessa keskeistä muun muassa opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen sekä oppisopimuskoulutuksen kautta.

Työelämän ja korkeakoulujen yhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa yhteistyö liittyy yleisimmin korkeakouluharjoitteluun. Lisäksi opinnäytteitä, kuten diplomitöitä ja pro gradu-tutkielmia, tehdään paljon yrityksien tai muiden organisaatioiden toimeksiantojen pohjalta. Työnantajat voivat osallistua myös opetukseen, esimerkiksi kurssin tai opintojakson osana tehtävien opiskelijaprojektien kautta. Projekti lähtee yrityksen tai yhteisön ongelmasta, johon haetaan ratkaisua työnantajan, opiskelijoiden ja ohjaavan opettajan yhteistyönä. Tällöin yritys saa uusinta asiantuntemusta ja tutkimustietoa organisaationsa käyttöön. Yhteistyötä tehdään paljon myös laajempien tutkimusprojektien ja -hankkeiden, täydennyskoulutuksen sekä alumnitoiminnan puitteissa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat lisäksi erilaisia asiantuntijapalveluita. Yritys voi hyötyä esimerkiksi korkeakoulujen puitteista ja tiloista tai testaus- ja mittausvälineistä, jotka ovat sopimuksen mukaan eri tahojen käytettävissä.[4]

Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyö on tärkeää erityisesti opiskelijoiden työllistymisen kannalta. Opiskelujen aikana karttunut työkokemus helpottaa koulutusta vastaavan työn löytymistä valmistumisen jälkeen. Korkea-asteella työssä opintojensa ohessa käyneet työllistyvät ja ansaitsevat valmistumisen jälkeen paremmin kuin ne, jotka ovat pelkästään opiskelleet.[5] [6]

  1. Opinnoista Osaajaksi -hanke, pääkaupunkiseudun koheesio ja kilpailukykyohjelma (PKS-KOKO) 2012. Viitattu 3.10.2012.
  2. OpeTET - opettajien oma työelämään tutustuminen, Opetin.fi opetin.fi. Arkistoitu 12.10.2010. Viitattu 3.10.2012.
  3. Elinkeinoelämän keskusliitto: Sijoitus tulevaan. Yritys-oppilaistosyhteistyö osaamisen kehittäjänä. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu (pdf) ek.fi. 2012. Arkistoitu 6.8.2012. Viitattu 3.10.2012.
  4. Korkeakouluosaajat.fi: Korkeakouluyhteistyön muodot korkeakouluosaajat.fi. Viitattu 3.10.2012.
  5. Työ- ja elinkeinoministeriö: Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset tem.fi. 26/2012. Viitattu 3.10.2012.
  6. Akavan opiskelijat ry: Harjoittelubarometri 2012 akava.fi. 2012. Viitattu 3.10.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]