Pál Teleki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pál Janos Ede Teleki
Pál Teleki, Bertalan Karlovszkyn maalaama muotokuva vuodelta 1933.
Pál Teleki, Bertalan Karlovszkyn maalaama muotokuva vuodelta 1933.
Unkarin pääministeri
Edeltäjä Sándor Simonyi-Semadam
Seuraaja István Bethlen
Unkarin pääministeri
Edeltäjä Béla Imrédy
Seuraaja László Bárdossy
Unkarin ulkoministeri
Edeltäjä Sándor Simonyi-Semadam
Seuraaja Imre Csáky
Henkilötiedot
Syntynyt1. marraskuuta 1879
Budapest, Unkari
Kuollut3. huhtikuuta 1941 (61 vuotta)
Budapest, Unkari
Puoliso Johanna Bissingen-Nippenburg
Tiedot
Puolue MÉP
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Pál Teleki von Szék (1. marraskuuta 1879 Budapest3. huhtikuuta 1941 Budapest[1]) oli unkarilainen kreivi, maantieteilijä ja poliitikko, joka toimi Unkarin pääministerinä vuosina 1920–1921 ja 1939–1941. Hänet muistetaan varsinkin toiminnastaan toisen maailmansodan alkuvuosina, jolloin hän pyrki pitämään Unkarin viimeiseen saakka sodan ulkopuolella ja vastusti liittoutumista natsi-Saksan kanssa.

Teleki valittiin Unkarin parlamenttiin ensi kerran vuonna 1905.[1] Hän toimi talousmaantieteen professorina Budapestin yliopistossa vuosina 1919–1938.[2] Teleki osallistui maansa edustajana Pariisin rauhankonferenssiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen[1] ja hänen laatimaansa Unkarin väestökarttaa eli niin sanottua punaista karttaa käytettiin aineistona Trianonin rauhaa suunniteltaessa. Hän oli myös Unkarin pää- ja ulkoministerinä 1920–1921, mutta vetäytyi sen jälkeen vuosiksi politiikasta.

Teleki nimitettiin opetusministeriksi toukokuussa 1938 ja pääministeriksi helmikuussa 1939. Hänen hallituksensa lakkautti useita fasistisia puolueita, mutta ei puuttunut juutalaisvastaiseen lainsäädäntöön. Maailmansodan aikana hän toivoi Unkarin voivan saada Saksan tuella takaisin Trianonin rauhassa menetettyjä alueita, mutta pelkäsi liiallista riippuvuutta Saksasta.[1] Saksan avulla Unkari sai Tšekkoslovakian pilkkomisen yhteydessä itselleen Karpato-Ukrainan ja Romania pakotettiin luovuttamaan sille Pohjois-Transylvanian alue. Telekin hallitus tuki näitä toimenpiteitä.[1][2] Hänen johdollaan Unkari solmi kuitenkin myös ikuisen ystävyys- ja rauhansopimuksen Jugoslavian kanssa joulukuussa 1940. Valmistautuessaan hyökkäämään Jugoslaviaan huhtikuun 1941 alussa Saksa vaati Unkaria liittymään Jugoslavian valtaukseen, kun taas Britannia vaati sitä ehdottomasti olemaan liittymättä. Teleki ei halunnut pettää Jugoslavian kanssa tehtyä sopimusta ja mahdottomaksi katsomassaan tilanteessa hän teki itsemurhan 3. huhtikuuta 1941.[1][3] Valtionhoitaja Miklos Horthy ja muu hallitus olivat aiemmin samana päivänä hyväksyneet yhteistyön Saksan kanssa. Itsemurhaviestissään Teleki julisti olevansa syyllinen siihen, ettei kyennyt estämään Unkaria rikkomasta lupauksiaan ja liittoutumasta ”roistojen” kanssa[3].

  1. a b c d e f Pál, Count Teleki (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 28.4.2013.
  2. a b Suuri henkilökirja, s. 660. WSOY, Helsinki 2001.
  3. a b Vuosisatamme kronikka, s. 558. Gummerus, Helsinki 1987.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]