Pääomakanta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pääomakanta on kansantalouden käsite joka kuvaa tuotantoon käytettäviä kiinteitä varoja. Nämä muodostuvat sellaisista aineellisista ja aineettomista valmistetuista varoista joita käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosesseissa yli vuoden ajan. Pääomakantaan kuuluvat rakennukset, koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. Pääomakantaan lasketaan myös esim. tietokoneohjelmistot, viihteen, kirjallisuuden ja taiteen alkuperäteokset.[1] Pääomakannan suuruus Suomessa oli vuonna 2009 514 miljardia euroa.[2] Suurin yksittäinen pääomakannan erä muodostuu asuinrakennuksista joiden arvo oli vuonna 2009 223 miljardia euroa.