P. J. Tynkkynen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

P. J. Tynkkynen oli suomalainen runoilija ja arkkiveisujen tekijä. Tynkkynen kirjoitti 1930- ja 1940-luvuilla arkkiveisuja onnettomuuksista ja murhatapauksista ja hän oli viimeisiä arkkiveisuperinteen jatkajia Suomessa.

Kerimäeltä kotoisin ollut ja 1930-luvulla Kiteellä kirjoilla ollut Tynkkynen toimi asioitsijana ja kiersi ympäri Suomea myymässä taimistotuotteita ja omia runojaan.[1]

  • "Louhen" tuho eli surullinen laulu höyrylaiva Louhen hukkumisesta, jolloin noin 40 henkeä hukkui kirkkaalla ja tyynellä säällä, laivan kallistuessa pyrkiessään Enonlahden laituriin toukok. 15 päivänä 1934. Tekijä, Pori 1934
  • Murhelaulu kaameasta ryöstömurhapoltosta Ulvilan Vanhassakylässä. Tekijä, Pori 1934
  • Murhelaulut tappelusta ja taposta Eurassa Pääsiäisenä 1935 sekä murhasta Naantalissa huhtikuun 3 päivänä 1935. Tekijä, Kokemäki 1935
  • Säkeitä autoilija Erik Ståhlen raa'an ryöstömurhan johdosta, joka tapahtui Kuortaneen tiellä, lokakuulla, 1936. Tekijä, Pori 1936
  • Hirmumyrsky Atlannilla Tammikuulla 1937 : "Johanna Thordén" sekä "Savonmaa" valtamerilaivat tuhoutuivat. Edellinen tammikuun 12 ja jälkimmäinen tammikuun 20 päivää vasten yöllä 1937. "Johanna Thordenin" miehistöstä hukkui 31. muun muassa kapteeni Lahja Simola. Kahdeksan pelastui."Savonmaassa" tuhoutui kaikki 26 miestä ynnä laiva täydellisesti.. Tekijä, Pori 1937
  • Järkyttävän surullinen markkinamatka : Surulaulu Salon markkinoilta lokakuun 1:n päivän iltana 1937, jolloin Uskelan Emäkirkon lähellä kuorma-auto, jota ohjasi kauppias Markus Ojala, suistui ylösalaisin jokeen. Tällöin sai surmansa 8 nuorta ihmistä, Ypäjän seurakunnan Palikkalan kylästä.. Tekijä, Pori 1937
  • Lokakuun 1 päivän auto-onnettomuus uhrien Uskelan emäkirkon luona juhlallinen hautaus Ypäjän hautausmaalla lokak. 17 päivänä: läsnä oli surusaattoa yli 4000 henkeä. Jakaja Otto Andersin, Pori 1937
  • Muisto-murhelaulu: höyrylaivan "Turistin" ja 10 matkustajan hukkuminen Saimaalla marraskuun 25 päivänä 1937. Tekijä, Pori 1937
  • Muistosäkeitä. Kahdeksan Siilijärven seurakunnan kansakoululasten hukkuminen myrskyssä marrask. 25 päivänä 1937. Otto Andersin, Pori 1937
  • Laulu: Helsingin Vallisaaren hirmuinen pamaus heinäk. 9 p:nä 1937 ynnä sitä seuraavat ammuksien räjähdykset, kuoleman tapaukset, palohaavat y.m. tuhoisat seuraukset. Jakaja Otto Andersin, Pori 1937
  • Kesalla v. 1938. Tekijä, Salo 1938
  • Murhelaulu inhottavasta hirmumurhasta kun emännöitsijä Hanna Karjalainen Viipurissa raaimmalla tavalla 16 päivänä tammikuuta 1938 murhattiin ja leikeltiin neljään osaan ja laadittiin pahvipaketteihin: pää ja jalat poissa ; murhatyöhön osallistunut myös nainen nimeltä Laina Kärpänen. Otto Andersin, Pori 1938
  • Muisto-murhe laulu hirveästä veturien yhteentörmäyksestä Rauhan pys. Lappeenrannan ja Tainionkosken välillä lokakuun 6:nnen päivän aamuna 1938. Tekijä, Salo 1938
  • Suruvalituslaulu tulipalosta tammik. 11. p:nä 1938, Kokemäen Pelholan kylässä, jossa jäi liekkeihin nuori vaimo Laura Annikki Pihlajamäki sekä lapset, Urho Kalevi synt. 1934 ja Arvo Juhani synt. 1936. Otto Andersin, Pori 1938
  • Ajatelmia eli säkeitä Suomen ja Venäjän sodasta sekä Moskovan rauhasta maalisk. 13 p:nä 1940. Tekijä, Vammala 1940
  • Murhemuistelma: 2000 kilometr. pitkä ja 300 kilometr. laaja hirmuinen maanjäristys mikä tuhosi Bukarestin, Romanian pääkaupungin ja vaurioitti 10 muuta kaupunkia ; ihmisiä sai surmansa yli 10.000 ; maanjäristyksen tuhoa myös Neuvostoliitossa 100 eri paikassa ja Bulgarian valtiossa useissa eri paikoin. Tekijä, Turku 1940
  • Vakava muistolaulu Venäjän ja Suomen sodasta v. 1939-1940 ynnä katsaus viime maailmansotaan ja kansainliiton syntyyn rauhan turvaamiseksi: sekä huomattavimmat maailman sotatapahtumat alkupuolella vuosisataamme ; lopuksi Saksan voitot ja nykyinen suurvaltasota Englannin, Saksan ja Italian välillä ; vielä Ranskan pyytämä aselepo Compiégnen metsän kuuluisassa rautatievaunussa kesäk. 21 pnä 1940 klo 15.30. Tekijä, Rauma 1940
  • Sota-ajan laulu v. 1941: Turun tuhopommitus kesäk. 25 ja 26 p:nä sekä lentosotaa siviiliväestöön Helsingissä, Kotkassa, Salossa ja Raumalla ynnä Kesälahden kirkon palo ja Porvoon kirkon pommitus ; silmäys taisteluihin ja saavutuksiin. Turun invaliidien yhdistys, Turku 1941
  • Sota-aikain laulu Suomessa neljän vuoden ajalla, v. 1939-1943: muistelmia talvisodasta ja Moskovan pakkorauhasta sekä uudesta hyökkäyksestä Suomeen juhannuksena v. 1941 ; kesän taisteluista ja voitoista ynnä kahden vuoden asemasodasta ; vielä katsaus suurten valtain akselin ja liittoutuneiden suuriin voimanmittelyihin viime aikoina. Tekijä, Turku 1943
  • Muistelmalaulu vuosisatamme sotaisista ajoista sekä hajanaisia yleissilmäyksiä Japanin, Italian ja Saksan hallitusten alkamasta nykyisestä sodasta: myöskin johtajien (Il Ducen) Benito Mussolinin ja (Führerin) Adolf Hitlerin akselin rakentaminen, hyökkäykset, voima ja luhistuminen ; parhaana palana rauhan toiveet kaikille kansoille. Tekijä, Turku 1945
  • Muistelmalauluja: maailman sotien väliseltä ajalta, äsken päättyneestä suursodasta ja sen aiheuttajista ja alkajista. U. Sundholm, Salo 1945
  • Runot invaliidien toiminnasta, Jouluyon haaksirikko seka Rauman kaasurajahdys, Nide 1947. Tekijä, Turku 1948
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.