Paavo Tuovinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paavo Tuovinen (21. kesäkuuta 1769 Maaninka17. huhtikuuta 1827 Maaninka) oli suomalainen kansanrunoilija.

Tuovisen vanhemmat olivat talollinen Olli Tuovinen ja Kristiina Kröger. Hän asui Maaningalla, ensin Tuovilanlahden ja sitten Haatalan kylässä, toimien seppänä ja maanviljelijänä. Hänet tunnettiin myös runojen tekijänä. Hän seurasi innokkaasti Reinhold von Beckerin Turun Viikkosanomia ja kirjoitti 1821 lehteen suomen kielen asemaa koskeneet runot Suomen kielen sorrosta ja Suomen kielen kasvannasta. Molemmat julkaistiin uudelleen 1889 ilmestyneessä kokoelmassa Kahdeksantoista runoniekkaa.

Tuovisen ensimmäinen puoliso vuodesta 1793 oli Anna Hyvärinen (k. 1817) ja toinen vuodesta 1818 Kristiina Savolainen.