Patricia Roberts Harris

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Patricia R. Harris

Patricia Roberts Harris (31. toukokuuta 1924 Mattoon, Illinois23. maaliskuuta 1985 Washington D. C.) oli yhdysvaltalainen poliitikko, oikeus­tieteen professori ja kansalais­oikeus­aktivisti, joka toimi Yhdys­valtojen hallituksessa kahdessa ministerin tehtävässä Jimmy Carterin presidentti­kaudella. Harris oli ensimmäinen afro­amerik­kalainen nainen, joka on edennyt Yhdys­valloissa ministeriksi, suurlähettilääksi tai lakikorkeakoulun johtajaksi.[1][2]

Rautateiden makuuvaunu­palvelijan tytär Patricia Roberts Harris meni jo teini-ikäisenä mukaan mustan väestönosan kansalais­oikeus­taisteluun ja kiinnostui sitä kautta oikeus­tieteestä. Hän valmistui George Washingtonin yliopistosta ja eteni akateemisella urallaan Howard Universityn oikeus­tieteellisen tiede­kunnan dekaaniksi.[1]

Presidentti Lyndon B. Johnson nimitti Harrisin 1960-luvulla Yhdys­valtojen suur­lähettilääksi Luxemburgiin. Presidentti Carterin hallituksissa Harris toimi ensin asunto- ja kaupunki­suunnittelu­ministerinä 1977–1979 ja sitten terveys­ministerinä 1979–1981.[1]

Vuonna 1982 Harris pyrki liittovaltion pääkaupungin Washingtonin pormestariksi, mutta hävisi Marion Barrylle. Harris kuoli Washingtonissa 1985.

  1. a b c "Harris, Patricia Roberts (1924–1985)." (Arkistoitu – Internet Archive) Young Students Learning Library. 1996. Haettu 16.10.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen)
  2. Patricia Roberts Harris (Arkistoitu – Internet Archive), Biography.com. Viitattu 16.10.2016.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Patricia Roberts Harris