Penkkisija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Penkkisija eli penkkijärjestys oli aiemmin Ruotsissa ja Suomessa säätyyn tai arvoasemaan perustuva tietty istumapaikka kirkossa. Asetuksen mukaan istumajärjestys oli määrättävä pitäjänkokouksessa.[1] Aikoinaan oli kirkoissa varattu istuimet piispalle ja papistolle alttarin ympäriltä ja kuorolle kuorista.[2] Luterilaisissa kirkoissa tulivat seurakuntalaisten penkit käyttöön puhdasoppisuuden aikana, joka oli 1600-luvulla vallinnut oppisuunta.[2][3] Alkuun penkkeihin sijoittumisessa noudatettiin tarkkaan sääty-yhteiskunnan arvojärjestystä. Nykyisin tietty istumapaikka on varattu muun muassa valtiovallan edustajille merkittävissä kirkollisissa juhlatilaisuuksissa.[2]

  1. Uusi tietosanakirja. Helsinki: Tietosanakirja oy 1964. Osa 15, palsta 600, hakusana penkkisija.
  2. a b c Otavan iso tietosanakirja. Helsinki: Otava 1963. Osa 6, palsta 1070, hakusana penkkisija.
  3. Otavan iso tietosanakirja. Helsinki: Otava 1963. Osa 6, palsta 1570, hakusana puhdasoppisuus.