Perhokalastus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Perhokalastusta joessa.

Perhokalastus on selvästi muista kalastusmuodoista erotettava, ikivanha kalastusmuoto. Erona yleisempään viehekalastukseen on se, että pyyntivälineenä toimivat perhot ovat niin kevyitä, että niiden heittämistä varten tarvitaan painava, etuosastaan kartioitu perhosiima.

Perhokalastus on ensimmäiseksi kehitetty taimenen myöhemmin myös muiden veden pinnalta syövien kalalajien, kuten harjuksen, kalastukseen. Keinotekoiset perhot rakennetaan eli sidotaan siten että niiden muoto, koko ja väritys vastaa kalan luonnollista ravintoa eli useimmiten hyönteisiä. Perho voi myös toimia yksinkertaisesti kalaa stimuloivana houkuttimena, jolloin perho ei välttämättä jäljittele kalan luonnollista ravintokohdetta.

Käytettävien perhojen skaala on hyvin laaja, koska hyönteisfauna on runsas ja kullakin lajilla on useita kehitysvaiheita. Lisäksi monet perhokalastajat sitovat perhonsa itse ja kullakin on oma näkemyksensä hyvin kalastavasta perhosta. Edellä mainittu hyönteisten jäljittely koskee lähinnä taimen- ja harjusperhoja.

Perho.

Perhokalastukseen tarkoitetut vavat ovat verrattain kevyitä ja pitkiä heittosiiman ollessa suhteellisen raskas. Heittosiima on yleensä kartioitu ja niitä on saatavana useassa painoluokassa, kelluvana sekä osittain tai kokonaan uppovana. Myös siimojen rakenne vaihtelee suuresti eri käyttötarkoituksiin. Eniten käytetty on WF siima, joka on heitto-osaltaan paksu ja ohenee juoksusiimaksi. Viime aikoina on esiin noussut ns. ampumapää, joka on heittosiimaksi lyhyt ja toimii eräänlaisena suurinopeuksisena heittopainona, joka vetää siihen kiinnitetyn liukkaan juoksusiiman mukanaan heiton aikana. Tällä mahdollistetaan pidemmät heitot kuin yleensä "perinteisellä" siimarakenteella on ollut mahdollista. WF-siima on periaatteessa ampupää, mutta kiinteällä juoksusiimalla.

Perhokelat ovat niin sanottuihin virvelikeloihin verrattuna hyvin yksinkertaisia rakenteeltaan, ja ne sisältävät joskus vain rungon kelakiinnikkeineen ja siinä akselinsa varassa pyörivän puolan. Useissa malleissa on kalan väsytystä varten jarru, etenkin suuremmissa taimenen ja lohen kalastukseen tarkoitetuissa keloissa se on välttämätön. Kevyemmässä perhokalastuksessa kela toimii käytännössä vain siimavarastona, sillä satunnaisen normaalia isomman kalan väsytyksessä puolaa voidaan jarruttaa tarvittaessa käsin.

Perhokalastuksessa käytettävän vapamateriaalin on pakko olla joustava, jotta heittäminen olisi mukavaa ja kalan väsytys kävisi helposti sillä vapa väsyttää kalaa.Suosituimmat materiaalit perhovapaan on greenheard, lasikuitu, hiilikuitu ja bambusäleistä tehty vapa. Bambuvavat ovat suosittuja nykypäivänäkin, mutta ne ovat kalliita ja nykyään bambuvapoja pystyy tekemään myös itse. Bambuvapa ohuella perukkeella on todellinen "supervapa" erityisesti haurasleukaista kalalajia väsytellessä. Moderneja hiilikuituvapoja on sekä hitaita (notkeita) herkutteluvapoja että nopeita ja jäykähköjä, pitkäheittoisia vapoja. Lisäksi useat niistä ovat varsin edullisia.

Perho on kiinnitetty heittosiimaan perukkeen avulla. Peruke on yleensä – vavan mitasta ja olosuhteista riippuen – 2–5 metriä pitkä ja kartioitu joko valmiiksi tehtaalla tai omatoimisesti esimerkiksi sitomalla useita eripaksuisia siimoja peräkkäin. Kartiomainen rakenne auttaa peruketta oikenemaan heiton jälkeen. Kärki voi olla todella ohut, halkaisijaltaan vain 0,12 mm tai jopa vähemmän. Perukkeen kärjen tulisi olla mahdollisimman ohut, jotta perho pääsisi "elämään" mahdollisimman vapaasti, jolloin se saadaan vedessä ollessaan helpommin käyttäytymään esikuvansa mukaisesti. Kalastuksen kohteena olevien kalojen koko ja voima kuitenkin määrittävät perukkeen kärjen minimipaksuuden, useimmiten kokemusperäisesti. Perukkeeseen voidaan kiinnittää myös useampia perhoja sivutapseja apuna käyttäen.

Perhon heitossa on ennemminkin kysymys siiman heitosta, koska perho on useimmiten erittäin kevyt ja olisi yksinään mahdoton heitettävä. Siiman painon täytyy olla sopusoinnussa vavan ominaisuuksiin nähden. Siksi välineyhdistelmän valintaa helpottamaan on kehitetty painoluokitus (AFTM) jonka avulla siima ja vapa voidaan ostotilanteessa valita toisilleen sopivaksi. Karkeasti ottaen kevyeen harjuksen tai siian kalastukseen sopivat luokat AFTM #3-5, lohenkalastuksessa taas käytetään luokkia AFTM #9-12. Taimenelle sopii noiden välissä olevat luokat.

Perhokalastus Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhokalastus tuli tiettävästi Suomeen englantilaisten liikemiesten ja kalastusmatkailijoiden mukana 1800-luvulla. 1800-luvun alkupuolella Suomessa osattiin ilmeisestikin jo sitoa niin sanottuja häkiläperhoja taimen- ja harriperhoiksi, mutta ammattimaisen perhonsidontataidon katsotaan alkaneen kuitenkin Kajaanissa. Kajaanilainen Herman Renfors lähetti perimätiedon mukaan sisarensa Maria Renforsin opiskelemaan perhonsidontaa Englantiin vuonna 1875. Opiskelupaikka ei ole tiedossa, mutta on varsin todennäköistä, että se oli Redditchissä sijainnut Allcock’sin kalastusvälinetehdas, yksi aikansa suurimmista. Renforsilla oli pitkä yhteistyösuhde Allcock'sin kanssa.

Palattuaan Suomeen Maria Renfors aloitti sisarensa Annan kanssa ammattimaisen perhonsidonnan. Sisarusten perhot saivat näyttelyissä palkintoja ja kunniamainintoja. Suomalainen lohiperhonsidonta oli saanut alkunsa. Oskari Rönkä työskenteli Kajaani Osakeyhtiön (myöhemmin UPM) palveluksessa vuoteen 1949 saakka. Hän sai sidontaopin suoraan Maria Renforsilta. Viljo Saaristo oli farmaseuttina Hyrynsalmella ja sai puolestaan perhonsidontataidon perusteet Röngältä tietojen mukaan 1930-luvulla. Kainuun Rajavartioston komentajana 1956–1962 toiminut Matti Tiitola oppi myös Röngän avustuksella sitomaan perhoja. Rönkä opetti myös Kajaanissa asuneen everstiluutnantti Erkki Vaalaman sitomaan lohiperhoja. Eräiden tietojen mukaan Vaalaman opettajana toimi myös Matti Tiitola. Vaalaman tunnetuin perhosarja on 12 lohiperhoa käsittävä Teno-sarja.

Herman August Renfors (1849–1928) oli Kajaanissa vaikuttanut monitoimimies, tehdasyrittäjä sekä poliitikko. Renfors saapui Kajaaniin viisivuotiaana yhdessä leskeksi jääneen äitinsä sekä kolmen sisaruksen kanssa. Hermanin isä oli merikapteeni, joka menehtyi haaksirikossa.

Renfors alkoi parikymppisenä valmistaa Kajaanissa uistimia ja vuonna 1876 hän perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Liiketoiminta laajeni 1880 turkistuotteisiin ja 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastustuotteidensa myyntiä varten.

Vielä 1950-luvulla perhokalastus- ja perhonsidontataidot olivat suhteellisten harvojen henkilöiden käsissä. Edelleen sidottiin pääasiassa englantilaisten reseptien mukaisia lohi- ja taimenperhoja. Välineet olivat kalliita ja vaikeasti hankittavissa. 1970-luvulla vaikutti Suomessa jo joukko persoonallisia ja taitavia perhokalastajia , jotka olivat kehittäneet Suomen oloihin sopivia perhoja ja kalastustekniikoita, niinpä perhokalastusharrastus alkoi yleistyä. Ensimmäisiä suomalaisia perhokalastusoppaita kirjoittivat Walter Aunesluoma ja Toivo Mäkinen. Kirjojen tiedollinen taso ei aina ollut kovinkaan korkea. Esimerkiksi Erkki Vaalama arvosteli Aunesluoman kirjan julkaisun jälkeen tuoreeltaan Urheilukalastus-lehdessä.

Perhokalastuksen yleistymiseen on vaikuttanut voimakkaasti myös lasikuituisten vapojen ja muiden keinomateriaalien markkinoille tulo. Se laski voimakkaasti välineiden hintaa. Silti käsin tehty bambuvapa on nykyäänkin kallis hankinta.

Perhokalastuksen 27. FIPS-Mouche maailmanmestaruuskilpailu järjestettiin Simossa ja Kemissä 13.–20.6.2007. Seuraavan kerran Suomessa perhokalastuksen MM-kisat järjestetään Kuusamossa elokuun puolivälissä vuonna 2020.[1]

SM-finaalien tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökohtaisten perhokalastuksen SM-finaalien tulokset 1986 – 2019

SM-finaaleihin pääsee vuosittain 40 kuluvan kauden SM-karsinnoissa parhaiten menestynyttä kilpaperhokalastajaa.

Vuosi Kilpailupaikka Kultaa Hopeaa Pronssia 4. sija 5. sija 6. sija 7. sija 8. sija 9. sija 10. sija
2019[2] Kuusamo Mikko Räsänen Heikki Kurtti Markus Koskinen Kai Kallio Santeri Kinnunen Ville-Antti Jaakkola Esa Pölkki Jari Heikkinen Pietari Sipponen Jussipekka Myllymäki
2018[3] Taivalkoski Mikko Räsänen Jyrki Hiltunen Jari Heikkinen Joonas Kunelius Santeri Kinnunen Heikki Kurtti Pietari Sipponen Eetu Hyväri Esa Pölkki Jussi Wacklin
2017[4] Kuusamo Jyrki Hiltunen Santeri Kinnunen Jari Heikkinen Pietari Sipponen Janne Erämies Heikki Kurtti Saku Nieminen Ville Ristolainen Joonas Pirhonen Joonas Kunelius
2016[5] Pomarkku Olli Eriksson Aapo Ilola Jarkko Suominen Kalle Auramaa Saku Nieminen Esa Pölkki Kai Kallio Mikko Räsänen Eetu Hyväri Santeri Kinnunen
2015[6] Pudasjärvi Mikko Räsänen Kai Kallio Jyrki Hiltunen Jarkko Suominen Esa Pölkki Mika Yli-Soini Pietari Sipponen Jani Huhtaniska Heikki Kurtti Juho Strandman
2014[7] Konnevesi Jarkko Suominen Jari Heikkinen Jyrki Hiltunen Saku Nieminen Jussi Wacklin Jani Huhtaniska Eetu Hyväri Heikki Kurtti Santeri Kinnunen Tapio Penttilä
2013[8] Pudasjärvi Atte Valkama Saku Nieminen Mika Yli-Soini Janne Miettinen Jyrki Hiltunen Kai Kallio Kalle Auramaa Ville Vainio Esa Pölkki Saku Ijäs
2012[9] Kuusamo Saku Nieminen Ville Ristolainen Markus Koskinen Tapio Penttilä Heikki Kurtti Tuomas Lappalainen Juho Strandman Jarkko Suominen Markus Palmroth Mikko Räsänen
2011[10] Tervo Jarkko Suominen Ville Salminen Heikki Kurtti Ville Kivimäki Aleksi Vasu Kalle Auramaa Kai Kärkkäinen Jan-Erik Paimander Mikko Räsänen Tero Mäntylä
2010 Merikarvia Tapio Penttilä Olli Toivonen Markus Tandefelt Ville Ristolainen Jukka Levänen Jani Huhtaniska Jarkko Suominen Jari Heikkinen Ville-Antti Jaakkola Saku Nieminen
2009 Kaavi / Riistavesi Arto Kokkila Olli Ylönen Olli Toivonen Jarkko Suominen Jyrki Hiltunen Perttu Alakorpi Tero Mäntylä Jukka Levänen Nikolai Holttinen Ville-Antti Jaakkola
2008 Kuusamo Martti Lähteenmäki Olli Toivonen Pasi Niva Arto Pikkarainen Juhani Rosenström Esa Pölkki Kai Kallio Tero Mäntylä Heikki Kurtti Jyrki Hiltunen
2007 Tervo Jarkko Suominen Janne Pirkkalainen Antti Vappula Ville-Antti Jaakkola Juhani Rosenström Tuomas Lappalainen Kalle Auramaa Jouni Neste Pauli Salmela Ville Vainio
2006 Simo Jukka Levänen Olli Toivonen Markus Tandefelt Harri Hytönen Tero Mäntylä Janne Pirkkalainen Kari Suhonen Antti Vappula Ville-Antti Jaakkola Santeri Kinnunen
2005 Pomarkku Jouni Neste Janne Pirkkalainen Petri Virolainen Nikolai Holttinen Antti Vappula Tommi Maja Markku Ojala Jouni Vyyryläinen Markus Tandefelt Ville Vainio
2004 Suomussalmi Markus Tandefelt Ville Vainio Markku Ojala Janne Pirkkalainen Petter Nissén  Jukka Levänen Jarkko Suominen Ari Väänänen Mikko Hakala Tommi Eskonen
2003 Taivalkoski Harri Hytönen Timo Ruokonen Petri Virolainen Jarkko Suominen Ari Leiman Kari Suhonen Mikko Hakala Tommi Eskonen Petteri Metso Santeri Kinnunen
2002 Merikarvia Harri Hytönen Timo Ruokonen Ville-Antti Jaakkola Juha Viista Jerry Lindholm Ville Vainio Arto Kokkila Mika Väle Saku Nieminen Mikko Hakala
2001 Viitasaari Mika Väle Antti Vappula Janne Pirkkalainen Risto Sironen Jukka Levänen Jani Ollikainen Ari Matula Timo Ruokonen Arto Kokkila Juha Viista
2000 Kuusamo Janne Pirkkalainen Risto Sironen Antti Vappula Mika Väle Harri Hytönen Markus Tandefelt Juha Hutunen Teemu Huovinen Juha Viista Kari Suhonen
1999 Merikarvia Markus Tandefelt Janne Pirkkalainen Antti Vappula Harri Hytönen Timo Ruokonen Jukka Levänen Juha Kumpuvaara Raine Kursu Simo Rissanen Mikko Halonen
1998 Hossa Janne Pirkkalainen Timo Ruokonen Mika Väle Hannu Lehtonen Simo Rissanen Joni Tiainen Juha Viista Markus Tandefelt Mika Vainio Juha Huttunen
1997 Lieksa Mika Väle Markku Korhonen Jari Tuiskunen Tommi Hakala Simo Rissanen Jukka Levänen Jari Lifländer Markus Tandefelt Teemu Huovinen Janne Hannuksela
1996 Viitasaari Markku Ojala Jari Tuiskunen Mika Vainio Juha Viista Santtu Keso
1995 Taivalkoski Jari Tuiskunen Markus Tandefelt Jukka Levänen Jari Lifländer Janne Nyblom Vesa Rissanen Teemu Huovinen Seppo Lahtinen Santtu Keso Esa Tahvanainen
1994 Sodankylä Juha Viista Markus Tandefelt Petteri Surakka Heikki Bergman Jari Tuiskunen Ismo Koivula Timo Honkanen Jaakko Kakkuri Ari Saloranta Harri Hotti
1993 Lestijoki Jari Laakkonen Juha Huttunen Markku Ojala Harri Hotti Tapani Vehmasmäki Vesa Nieminen Jukka Levänen Jari Jamalainen Pasi Niskala Jarmo Korkeamäki
1992 Taivalkoski Esa Tahvanainen Hannu Lehtonen Juha Huttunen Matti Huitila Jukka Levänen Tapio Rautiainen Mikko Halonen Tommi Eskonen Jari Lifländer Kari Nurmi
1991 Viitasaari Juhani Uusitalo Jouko Keto Jukka Levänen Henri Niskanen Juha Pilli-Sihvola Jorma Korkeamäki Harri Dahlin Veikko Hiltunen Marko Närvänen Kari Pylvänäinen
1990 Tervo Harri Dahlin Osmo Tavi Osmo Nurmi Raimo Kinnunen Kari Pylvänäinen Matti Lyytikäinen Mika Kuosmanen Kauko Tsupukka Ismo Piesanen Jari Huuskonen
1988 Tervo Pertti Lustig Osmo Nurmi Marko Närvänen Juhani Uusitalo Juha Vainio
1987 Tervo Heikki Konttinen Timo Ali-Melkkilä Marko Närvänen
1986 Tervo Osmo Rintala Kari Pylvänäinen Timo Pekkarinen

Suomen mestarijoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2018 Fly Fishing Club Jyväskylä
  • 2017 Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat
  • 2016 Pirkanmaan Perhokalastajat
  • 2015 Fly Fishing Club Jyväskylä
  • 2014 Fly Fishing Club Jyväskylä
  • 2013 Keski-Suomen Perhokalastajat
  • 2012 Ääneseudun Perhokalastajat
  • 2011 Keski-Suomen Perhokalastajat
  • 2010 Ääneseudun Perhokalastajat
  • 2009 Pirkanmaan Perhokalastajat
  • 2008 Saaristomeren Perhokalastajat
  • 2007 Lounaissaariston Urheilukalastajat
  • 2006 Keuruun Perhokalastajat
  • 2005 Virtain Urheilukalastajat
  • 2004 Länsi-Uudenmaan Perhokalastajat
  • 2003 Länsirannikon Perhokalastajat
  • 2002 Mäntän Seudun Perhokalastajat
  • 2001 Länsirannikon Perhokalastajat
  • 2000 Länsi-Uudenmaan Perhokalastajat
  • 1999 Lahden Perhokalastajat
  • 1998 Sumiaisten Urheilukalastajat
  • 1997 Länsi-Uudenmaan Perhokalastajat
  • 1996 Hämeenlinnan Perhokalastajat
  • 1995 Länsi-Uudenmaan Perhokalastajat

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Perhokalastus, taitava perhokalastaja. Veikko Hiltunen, Kari Salmi, Anssi Eloranta, Tapio Rantala, Jaakko Saari. Arma Fennica Oy 2014 ISBN 978-952 5687-15-6.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]