Public Enemies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Public Enemies
Elokuvan virallinen juliste.
Elokuvan virallinen juliste.
Ohjaaja Michael Mann
Käsikirjoittaja
Tuottaja
Säveltäjä Elliot Goldenthal
Kuvaaja Dante Spinotti
Leikkaaja Paul Rubell
Tuotantosuunnittelija Nathan Crowley
Pukusuunnittelija Colleen Atwood
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Universal Pictures
Levittäjä UIP-Dunafilm
Netflix
Ensi-ilta Yhdysvallat 1. heinäkuuta 2009[1]
Yhdistynyt kuningaskunta 3. heinäkuuta 2009[2]
Suomi 14. elokuuta 2009
Kesto 140 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 100 000 000 $[3]
Tuotto 214 104 620 $[3]
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Public Enemies on Michael Mannin ohjaama gangsterielokuva, joka sai ensi-iltansa kesällä 2009. Kertomus sijoittuu 1930-luvun alkuun ja siinä on useita todellisuuspohjaisia henkilöhahmoja, kuten FBI-agentti Melvin Purvis ja rikolliset John Dillinger, Baby Face Nelson ja Pretty Boy Floyd. Filmi perustuu Bryan Burrough’n kirjaan Public Enemies: America’s Greatest Crime Wave and the Birth of the FBI, 1933–34.

Tarina alkaa vuonna 1933, kun John Dillinger järjestää jengiläistensä ja joidenkin muiden vankien paon vankilasta. Kun karkulaiset juhlivat vapauttaan ravintolassa, Dillinger tapaa narikassa työskentelevän puoliksi ranskalaisen, puoliksi intiaanitaustaisen kauniin naisen.

Dillinger nauttii jopa jonkinlaista kansansuosiota, kun hän ryöstää pankkeja, joita pidetään talouskurjuuden syntipukkeina, ja kieltäytyy kidnappauskeikoista. Dillingerin väki liittoutuu Frank Nittin johtamien Chicagon mafiarikollisten kanssa. Näyttävän pankkiryöstön jälkeen FBI julistaa Yhdysvaltain historian ensimmäisen ”sodan rikollisuutta vastaan”.

  Johnny Depp    John Dillinger  
  Marion Cotillard    Billie Frechette  
  Christian Bale    Melvin Purvis  
  Channing Tatum    Pretty Boy Floyd  
  Giovanni Ribisi    Alvin Karpis  
  Stephen Dorff    Homer Van Meter  
  Billy Crudup    J. Edgar Hoover  
  Leelee Sobieski    Polly Hamilton  

Michael Mann halusi elokuvan näyttävän siltä, kuin se olisi kuvattu ”tässä ja nyt”. Kuvaukset pyrittiin tekemään todellisilla tapahtumapaikoilla ja lähikuvat näyttelijöiden kasvoista otettiin usein käsivaralla.[4]

Nyt-liitteen Veli-Pekka Lehtonen kirjoitti, että suuresta budjetista huolimatta Dillingerin henkilöhahmo jää pinnalliseksi. Julkisuutta, pahantekijän perhetaustaa tai FBI:n syntyä käsitellään vain irrallisina huomioina rikosten, poliisitutkimusten, takaa-ajojen ja tulitaisteluiden välissä. Tarinan kulku on hänestä arvattava ja kaiken selittäminen fatalismilla on liian helppo ratkaisu.[5]

  1. Public Enemies ComingSoon.net. Arkistoitu 6.3.2009. Viitattu 6.4.2009. (englanniksi)
  2. Release dates for Public Enemies Internet Movie Database. Viitattu 19.3.2009. (englanniksi)
  3. a b Public Enemies Box Office Mojo. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  4. Johanna Juntunen: Ohjaaja halusi katsojista todistajia. Nyt-liite/Helsingin Sanomat, 2009, nro 33, s. 15.
  5. Veli-Pekka Lehtonen: Mahtia pintaa. Nyt-liite/Helsingin Sanomat, 2009, nro 33, s. 15.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]