Pyhän Olavin ritarikunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ritarikunnan tunnuksia

Pyhän Olavin ritarikunta (norj. Den Kongelige Norske St. Olavs Orden) on toinen Norjan kahdesta virallisesta ansiomerkkiritarikunnasta.

Viisiluokkaisen ritarikunnan perusti kuningas Oskar I vuonna 1847. Se sai nimensä Norjan kansallispyhimyksen, 1000-luvun alkupuolella hallinneen kuningas Olavi Pyhän mukaan. Ritarikunnan merkki on valkoiseksi emaloitu, kultareunainen, kruunuin ja O-kirjaimin koristeltu Maltan risti, jota kannetaan valko-sini-punaisessa nauhassa. Suurristiä voidaan kantaa myös koristeellisessa kaulaketjussa. Pyhän Olavin kunniamerkkejä voidaan myöntää tunnustuksena Norjan tai koko ihmiskunnan hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä.

Pyhän Olavin ritarikunnan suurmestari on Norjan kuningas.[1] Presidentit Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö on palkittu Pyhän Olavin suurristeillä. Myös rouva Tellervo Koivistolle on myönnetty ritarikunnan suurristi.

Kunniamerkkiä jaetaan kuudessa luokassa:[2]

  • Suurristi ketjulla
  • Suurristi
  • Komentaja tähdellä
  • Komentaja
  • 1. luokan ritari
  • Ritari
  1. Order of St. Olav, Military Division, Grand Cross Medalbook. Viitattu 2.9.2022. (englanniksi)
  2. Order of St.Olav wawards.org. Viitattu 2.9.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]