Koordinaatit: 48.8737°N, 2.2950°E

Riemukaari (Pariisi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arc de triomphe de l'Étoile
Kartta
Riemukaari punaisella.

Riemukaari (ransk. Arc de Triomphe) on yksi Pariisin riemukaarista ja yksi kaupungin kuuluisimmista nähtävyyksistä. Napoléon Bonaparte aloitti sen rakentamisen vuonna 1806. Napoléon syöstiin kuitenkin vallasta ja rakennelma valmistui vasta 1836.[1] Sen suunnitteli arkkitehti Jean Chalgrin, joka kaiverrutti siihen Napoléonin sodissa taistelleiden kenraalien nimet. Ulkopuolella sitä koristavat monet kohokuvat kuvastamassa aikaisempia taisteluita, joissa Napóleon oli mukana. Myöhemmin Riemukaaren alle on sijoitettu ensimmäisessä maailmansodassa taistelleen tuntemattoman sotilaan hauta.

Riemukaari sijaitsee Pariisin länsiosassa Place Charles de Gaulle -nimisellä aukiolla (ent. Place de l’Étoile, Tähtiaukio). Aukio on samalla liikenneympyrä, josta lähtee 12 leveää puistokatua säteittäisesti eri suuntiin. Kuuluisin niistä on itäkaakosta, Place de la Concordelta Riemukaarelle johtava Avenue des Champs-Élysées, johon nähden riemukaari on kohtisuorassa. Sen suorana jatkeena Riemukaaren toisella puolella on Avenue de la Grande-Armée, joka johtaa (nimeään välillä vaihtaen) La Défenselle. Molemmat kadut ovat osa Pariisin halki kulkevaa Axe historique -kaupunkiakselia, joka kulkee siten myös Riemukaaren läpi. Aukion alla sijaitsee Pariisin metron risteysasema Charles de Gaulle-Étoile.

Alkujaan Riemukaari sijaitsi Pariisin rajalla ja oli porttina aiemmin 1780-luvulla rakennetulla kaupunginmuurilla, jonka kohdalla nykyisin on Pariisin keskimmäinen bulevardien kehä. Nykyisen kaltaiseksi Riemukaaren ympäristö rakennettiin Napoleon III:n aikana, jolloin rakennettiin myös useimmat aukioilta alkavat puistokadut.

Riemukaari on keskimmäinen kolmesta riemukaaresta, jotka sijaitsevat samalla kaupunkiakselilla. Keskustan puoleisessa päässä on 1808 valmistunut Arc de Triomphe du Carrousel ja La Défensessä 1989 rakennettu moderni Grande Arche.

Veistosten yksityiskohtia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä tärkeintä veistosryhmää ovat:

Kuusi matalaa pintareliefiä on veistetty kaaren neljälle sivulle ja ne esittävät kohtauksia Ranskan vallankumouksesta ja Napoleonin imperiumista. Niistä neljä sijaitsee kaaren etuosissa veistosryhmien yllä ja kaksi kaaren sivuilla:

Attika on koristeltu 30 kilvellä ja gladiuksella. Kilpiin on kaiverrettu vallankumouksen ja imperiumin suuret taistelut: Valmy, Jemappes, Fleurus, Montenotte, Lodi, Castiglione, Rivoli, Arcole, Pyramides, Aboukir, Alkmaer, Zürich, Heliopolis, Marengo, Hohenlinden, Ulm, Austerlitz, Iena, Friedland, Somosierra, Essling, Wagram, Moskowa, Lützen, Bautzen, Dresde, Hanau, Montmirail, Montereau ja Ligny.


Attikan kilpiin kaiverretut taistelut (huomaa kalligrafia)

Friisin matalat reliefit kiertävät suuren palkiston jokaiselle neljälle sivulle. Ne kuvaavat:

Suuriin arkadeihin on lisätty allegorisia figuureja, jotka edustavat roomalaisen mytologian hahmoja (tekijä James Pradier).

Suurten arkadien pilarien sisäsivulle on kaiverrettu vallankumouksen ja imperiumin suurten taistelujen nimet.


Suuriin arkadeihin kaiverretut taistelut (huomaa erottajat)

Pieniin arkadeihin on lisätty allegoriset figuurit, jotka esittävät jalkaväkeä (tekijä Théophile Bra), ratsuväkeä (tekijä Achille-Joseph-Étienne Valois), tykistöä (tekijä Jean-Baptiste Joseph Debay) ja merivoimia (tekijä Émile Seurre).

Pienten arkadien sisäsivulle on kaiverrettu vallankumouksen ja imperiumin merkkihenkilöitä. Taisteluissa kuolleiden nimet ovat alleviivattu.

Vallankumouksen ja imperiumin merkkihenkilöiden nimien ylle on sijoitettu neljä matalaa reliefiä. Ne esittävät vallankumouksen ja imperiumin tunnettuja taisteluja:

  • Attribuutti voitoille pohjoisessa, tekijä François Joseph Bosio. Kohtaus kuvaa Austerlitzin, Ienan, Friedlandin, Ulmin, Wagramin ja Eylaun taisteluja.
  • Attribuutti voitoille etelässä, tekijä Gérard. Kohtaus kuvaa Marengon, Rivolin, Arcolen ja Lodin taisteluja.
  • Attribuutti voitoille idässä, tekijä Valcher. Kohtaus kuvaa Alexandrian, Pyramidien, Aboukirin ja Heliopolin taisteluja.
  • Attribuutti voitoille lännessä, tekijä Jean-Joseph Espercieux. Kohtaus kuvaa Jemmapesin ja Fleuris’n taisteluja.

Tuntemattoman sotilaan hauta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuntemattoman sotilaan hauta yöllä.
Tuntemattoman sotilaan hauta.

Riemukaaren alla on tuntemattoman sotilaan hauta. Muistomerkissä lukee: Ici repose un soldat français mort pour la patrie 1914–1918 (”Tässä lepää tuntematon ranskalainen sotilas; kuollut isänmaan puolesta 1914–1918”).

  1. Facts About The Arc De Triomphe www.arcdetriompheparis.com. Viitattu 17.7.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]