Tämä on lupaava artikkeli.

Rollkur

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Piirros hevosesta rollkurissa.
Hyvässä muodossa kulkeva kouluratsukko, hevosen nenäpii on perinteisen ihanteen mukaan pystysuorassa. Rollkurissa hevosen pää on taivutettuna kauas luotisuoran taakse, turpa lähellä rintaa tai jopa sen ohi kohti lapaa.

Rollkur (alun perin saks. Rollkur eli kirjaimellisesti "rullakuuri", myös rullaus, hyperfleksio[1]) on kiistanalainen hevosten harjoitusmenetelmä, jossa hevosen kaulaa taivutetaan äärimmilleen verrattain pitkiä aikoja[2]. Menettely voi olla myös vain hetkellinen kurinpalautustarkoituksessa[3].

Sana rollkur tulee saksan kielen sanasta Rollkur, joka tarkoittaa kirjaimellisesti rullakuuria tai kierintäkuuria ja viittaa kansanlääkinnälliseen käytäntöön, jossa vatsalääkettä ottanut potilas kierii kyljellään, jotta lääke leviäisi mahassa.[2][4] Ratsastusmenetelmää tarkoittamaan termi otettiin käyttöön saksalaisessa hevoslehdessä St Georg.[4] Menetelmää vastustavat käyttävät useimmiten termiä rollkur, ja sitä puolustavat puhuvat "syvästä" tai "pyöreästä muodosta".[4]

Rollkur tunnetaan nykyisin hyvin myös nimellä ylitaivutus (hyperflexion)[2] sekä useilla muilla nimillä. Se sekoitetaan usein muihin menetelmiin, joissa hevosen kaulaa ohjataan alas[1]. Rollkurin huonon maineen takia kaikki hevosen kaulan asentoon vaikuttavat harjoitukset ovat nykyään huonomaineisia.[1]

LDR-metodi (low, deep, round) on rollkurin tavoin hevosen kaulaa huomattavasti taivuttava metodi. Kansainvälisen ratsastusliitto FEI:n määritelmän mukaan rollkur on pakottava menetelmä, LDR ei.[5] LDR:ää käytetään kuitenkin myös rollkurin synonyyminä.[4]

Rollkurissa hevosen kaulaa taivutetaan äärimmilleen verrattain pitkiä aikoja[2] siten, että hevosen turpa osoittaa sen rintaa ja hartiaa kohti[6]. Tällöin hevonen kulkee huomattavan paljon kuolaimen alla ja takana[1]. Hevonen pystyy ylläpitämään vastaavaa asentoa itsenäisesti vain lyhyitä aikoja.[7]

Pakottavaa rollkuria ei tule sekoittaa asentoihin, joissa:

  • hevonen saa venyttää kaulaansa eteen ja alas
  • hevonen väistää kuolainta taaksepäin, ja ratsastaja joutuu kuolaintuntuman säilyttääkseen pitämään ohjia verrattain lyhyinä,
  • peräänantoa virheellisesti tavoiteltaessa hevosen kaula taipuu liiaksi ja sen nenäpii on pystysuoran linjan takana.[4]

Hevosvalmentaja Erica Frei kertoo blogissaan nähneensä videoita, joissa hevosia pidetään rollkur-asennossa minuutteja kerrallaan, joskus jopa kymmenen minuutin jaksoissa.[2]

Eri tavoin taivutettuja hevosia William Cavendishin kouluratsastuskirjasta.
Taivutusharjoitus 1920-luvulla julkaistusta Baucherin oppeja noudattavasta ratsastusoppaasta.

Newcastle-upon-Tynen herttua William Cavendish koulutti 1600-luvulla hevosia varakkaille: hänen väitetään ratsastaneen hevosia ylitaivutettuna.[4]

Ranskalainen François Baucher julkaisi 1800-luvulla hevostaitokirjan, jossa hän esittää metodinsa, jossa ”hevosesta poistetaan kaikki vastustelu” taivuttamalla ja kääntämällä hevosen kaulaa jyrkästi. Metodi sai sekä ihailijoita että jyrkkää vastustusta. Baucher’n jälkeen elänyt James Fillis otti käyttöön taivutukset liikkeessä. Vain yhtä kättä ratsastaessa käyttämään pystynyt Saksan keisari käytti ratsastaessaan 1900-luvun vaihteessa voimakkaita kuolaimia ja taivutti hevosen kaulaa voimakkaasti, jotta tunsi olonsa turvalliseksi ratsailla.[4]

esteratsastuksessa 1970-luvulla menestyneen Alwin Schockemöhlen tiedetään ratsastaneen hevosia erittäin taivutettuna gramaaniohjien avustuksella ja myös hypänneen niin.[4] Julkisuuteen ylitaivutus tuli 80-luvun lopussa, kun saksalaisessa hevosalan lehdessä St Georgissa julkaistiin valokuvia menetelmästä ammattiratsastajan suorittamana. Ratsastaja ja hänen valmentajansa puolustivat tapahtunutta sillä, että kyseessä oli erittäin kertaluontoinen tapaus, joka liittyi hevosen tottelemattomuuden oikaisemiseen, ja että ylitaivutettu asento oli tahaton.[4]

Rollkuria pidetään Anky van Grusvenin aviomiehen, kouluratsastaja Sjef Janssenin lanseeraamana.[1] Grusven ja Janssen ovat molemmat olympiamitalisteja ja ovat kertoneet avoimesti ylitaivutusmetodin käytöstään.[4]

Rollkuria tiedetään käytettävän erityisesti kouluratsastuksessa ja lännenratsastuksessa.[2] Kouluratsastuksen korkean tason kilpailuissa monet menestyneet ratsastajat,[4][8] esimerkiksi ennätystuloksen saavuttaneen Moorlands Totilasin ratsastajana tunnettu Edward Gal, käyttävät rollkuria.[9] Kilpailuissa on voittorahoina kymmeniä tuhansia euroja, minkä uskotaan rohkaisevan kilpailijoita käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja voiton toivossa, myös kiisteltyä rollkuria.[2] Rollkurin kaltaista ylitaivutuksessa harjoittamista harjoitetaan myös reiningissä.[10]

Rollkurin uskotaan vahvistavan selän lihaksia[1][2] sekä pyöristävän selkälinjaa.[2] Vaikutus selkään on tärkein syy ylitaivutukseen.[4] Toinen tärkeä syy on rollkurin lavan ja etujalkojen liikkeitä korostava vaikutus.[1][4] Näyttävät etujalkojen liikkeet ovat seurausta hevosen tasapainon muuttumisesta ylitaivutetussa asennossa.[2]

Rollkurin käytön puolustajat ovat vastanneet asennon epämukavuudesta väittäneille, että hevonen voimakkaana eläimenä protestoisi, jos menetelmä aiheuttaisi sille epämukavuutta.[1] Hevosen liikefysiologian mukaan hevosen on voitava laskea kaulaansa saadakseen takaosansa ”alleen” eli kantamaan suurempaa osaa painosta. Lisäksi on olemassa käsitys, jonka mukaan hevonen kokee olonsa rauhallisemmaksi, kun sen pää saa olla alhaalla.[1]

Ylitaivuttaen harjoitettu hevonen ei paina kättä vasten tai heitä päätään ylöspäin horjahtaessaan tai väsyessään.[4] Grusvenin ja Janssenin mukaan ylitaivutus harjoitettaessa tekee harjoituksesta hevoselle vaativamman, jolloin kilpailusuoritus normaaliasennossa on verrattain helpompi ja sujuu paremmin.[4]

Edestä näyttävää ravia: vertaa ylhäällä olevan etujalan ja takajalan kulmia.

Rollkurin vastustajat kutsuvat menetelmää muun muassa hevoselle luonnottomaksi, koulutukselliseksi vippaskonstiksi, pakottamiseksi, vahingolliseksi ja jopa eläinrääkkäykseksi.[4] Menetelmän aikaansaamaa ravia arvostellaan toispuoliseksi: etujalkojen liikkeet ovat kyllä näyttävät, mutta takaosan liikkeet eivät.[4] Kritisoijat eivät myöskään välttämättä pidä kaulan asentoa tärkeänä selkälinjan muodolle verrattuna lantion asentoon.[2]

Kurinpitomenetelmänä rollkuria pidetään hyvin voimakkaana, koska sen uskotaan rajoittavan hevosen hapensaantia ja näkökenttää sekä muuttavan sen tasapainoa.[2] Rollkuria pidetään myös pakottavana menetelmänä. Menetelmän puoltajat korostavat, etteivät käytä apuohjia tai vedä ohjista kovakouraisesti. Vastustajat pitävät kouluratsastuksessa käytettäviä kankikuolaimia tarpeeksi voimaperäisenä välineenä pakottamiseen ja vertaavat ylitaivutusta käden selän taakse taivuttamiseen.[4]

Rollkur-asennon ylläpitämistä pidetään hevoselle epäluonnollisena.[2] Sen uskotaan voivan aiheuttaa lihasvaurioita ylivenymisen ja lihasväsymyksen kautta.[2] Hevosurheilu-lehden haastattelussa hieroja Tuula Pursiainen kommentoi, ettei hyperfleksiota saisi teettää hevosella, jonka selkä on ”alhaalla” eli venyneessä asennossa, koska silloin kaulan nivelsiteet venyvät liiaksi.[1] Samassa Hevosurheilun artikkelissa huomautetaan myös, että kuolaimen alla ja takana kulkeva hevonen voi helposti väistää kuolainapuja, ja etteivät rollkurin alaiset hevoset vaikuta rennoilta vaan hyvin jännittyneiltä.[1]

Kanadalaisessa Guelphin yliopistossa tutkittiin, vaikuttaako rollkur kielteisesti hevosen terveyteen. Tutkimuksessa annettiin hevosten valita Y-kirjaimen tavoin haarautuvassa käytävässä reitti ulos. Toisesta käytävästä poistumisen jälkeen hevosta ratsastettiin rollkur-asennossa ja toisesta tavanomaisesti. Hevosia oli opetettu yhdistämään vasemmanpuoleinen reitti rollkuriin ja oikeanpuoleinen tavalliseen asentoon. Tutkimuksessa oli myös testi, jossa vertailtiin hevosten pelkoreaktiota mittaustulosteen perusteella niiden kohdatessa epätavallisia näkyjä rollkur- tai normaaliasennossa. Tutkimuksessa havaittiin hevosten reagoivan voimakkaammin rollkur-asennossa. Tutkimuksen mukaan hevoset kokevat epämukavuutta rollkur-asennossa ja saadessaan valita välttävät sitä.[7]

Sääntöjä ja kieltoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FEI:n kouluratsastussääntöjen mukaan hevosen nenäpiin tulisi olla 45–90 asteen kulmassa maan pintaan nähden.[9] FEI kielsi helmikuussa 2010 rollkurin eli ylitaivutuksen määritellen menetelmän ”hevosen kaulan taivuttamiseksi väkivaltaisin keinoin”. Erotuksena rollkurista ja hyväksyttävänä menetelmänä mainittiin LDR, jossa kaulaa taivutetaan ”käyttämättä tarpeetonta voimaa”.[5] Erotusta on arvosteltu keinotekoiseksi ja tekopyhäksi.[9][11]

Saksan ratsastusliiton mukaan ylitaivutus eli rollkur on selkeästi vastainen kouluratsastuksen periaatteille, muun muassa hevosen rentoudelle ja tyytyväisyydelle sekä etupään keveydelle.[6]

Nykyisten kouluratsastuksen kilpailusääntöjen mukaan ratsukkoa ei arvostella eikä hylkäys voi tapahtua verryttelyn perusteella. Näin ollen vain verryttelyn aikana rollkuria käyttävää ratsastajaa ei voida hylätä kilpailusta.[3]

  1. a b c d e f g h i j k Kallioniemi, Heidi: Rollkur eli turpa ryntäisiin ja olympiavoittoon 17.12.2009. Plaza.fi. Viitattu 18.12.2012.
  2. a b c d e f g h i j k l m n Frei: A Beginner's Guide to Rollkur
  3. a b Alerini, Lena: Hyperfleksio-ekstra
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Sandin: Rollkur - How?
  5. a b FEI rules on Hyperflexion/Rollkur scienceofmotion.com. Viitattu 28.8.2012. (englanniksi)
  6. a b German Equestrian Federation takes stand agaist rollkur, viitattu 28.8.2012
  7. a b Rollkur: researchers explore neck hyperflexion in horses
  8. Frei, Erica K.: 2010 WEG Demonstrates Hyperflexion 28.9.2010. Writing of Riding. Viitattu 19.4.2013.
  9. a b c Frei: Edward Gal uses rollkur - Update
  10. Frei: Reining competitions promote hyperflexion and running the horse into walls
  11. Rollkur at the Olympics; A new equestrian event (arkistoversio 29.1.2013) Fugly Horse of the Day. Viitattu 28.8.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Behind the Vertical, monipuolinen katsaus erilaisiin kaulan asentoihin ratsastettaessa (englanniksi)
  • Hevosurheilulehti, Sveitsin eläinsuojelulaki kieltää hyperfleksioon pakottamisen vuoden 2014 alusta (suomeksi)