Rotterdamin metro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rotterdam Metro
Sijainti Rotterdam, Alankomaat
Avattu 8. helmikuuta 1968
Pituus 78,3 km
Asemia 62
Linjoja 5
Matkoja päivässä 250 000

Rotterdamin metro (holl. Rotterdamse metro) on Alankomaiden toiseksi väkirikkaimman kaupungin Rotterdamin metrojärjestelmä. Ensimmäinen linja, jotka kutsuttiin Pohjois-Etelälinjaksi, avattiin 8. helmikuuta 1968. Linja kulki Centraal Stationilta Zuidpleinille alittaen Niuwe Maas -joen tunnelissa. Tämä oli Alankomaiden ensimmäinen metrolinja. Samaan aikaan se oli myös yksi maailman lyhimmistä metrolinjoista pituuden ollessa vain 5,9 kilometriä.

Vuonna 1982 avattiin toinen linja nimeltään Itä-Länsi-linja, joka kulki Capelsebrugista Coolhaveniin. 1990-luvun lopulla linjat nimettiin kahden historiallisesti merkittävän rotterdamilaisen henkilön mukaan, Erasmus-linja (Pohjois-Etelä) Erasmus Rotterdamilaisen mukaan ja Caland-linja (Itä-Länsi) Pieter Calandin mukaan. Näistä nimistä luovuttiin kuitenkin joulukuussa 2009, jolloin otettiin käyttöön linjojen kirjaimet sekä värit. Tällä haluttiin selkeyttää alkuperäisestä huomattavasti laajentuneen metroverkon linjoja, varsinkin entisen Itä-Länsi-linjan osalta.

Linja Eteläinen / Läntinen pääteasema Pohjoinen / Itäinen pääteasema
Linja A Schiedam Centrum Binnenhof
Linja B Schiedam Centrum Nesselande
Linja C De Akkers De Terp
Linja D De Akkers Rotterdam Centraal
Linja E Slinge Den Haag Centraal

Kevytraitiotie

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotterdamin metron tekee poikkeukselliseksi sen kulku pikaraitiotien kaltaisesti muun liikenteen seassa osassa rataverkkoa. Pääsääntöisesti metrojunat käyttävät radan vieressä kulkevaa virtakiskoa, mutta Capelsebrugin aseman jälkeen linjojen A (Binnehof) ja B (Nesselande) metrojunien yläpuolella nostetaan virroittimet, jonka jälkeen virta saadaan metrojuniin niiden yläpuolisesta ajojohtimesta. Tämän jälkeen metrojunat (sarja 5200 ja 5400) kulkevat maan tasalla pikaraitiotien tapaisesti ohittaen useita vartioituja tasoristeyksiä. Tällä rataosuudella kulkevat metrojunat on varustettu myös suuntavilkuilla, aivan kuten muut maantieajoneuvot.

Huomioitavaa on myös, että linjan B metrojunat laskevat virroittimen alas De Tochenin aseman jälkeen ja jatkavat matkaansa Nesselandiin käyttämällä radan vieressä kulkevaa virtakiskoa. Lisäksi linja E, joka kulkee Slingestä Rotterdamin päärautatieaseman kautta Haagiin, käyttää junan yläpuolista ajojohdinta. Junan yläpuolinen virroitin otetaan käyttöön metrojunan poistuessa tunnelista Blijdorpin ja Melanchtonwegin asemien välillä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]