Rozhanovcen taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rozhanovcen taistelu
Osa Ylimysten kapinaa kuningas Kaarle Robertia vastaan
Päivämäärä:

15. kesäkuuta 1312

Paikka:

Rozhanovce

Casus belli:

Kapina kuningas Kaarle Robertia vastaan

Lopputulos:

Kuningas Kaarle Robertin voitto

Osapuolet

Kaarle Robert

Máté Csák, Aban veljekset

Vahvuudet

noin 3 000

noin 4 000

Rozhanovcen taistelun (unk. Rozgonyi csata) kävi Unkarin kuningas Kaarle Robert paikallisia ”pikkukuninkaita” Máté Csákia ja Aban veljeksiä vastaan. Csák ja Abat hallitsivat lähes itsenäisesti laajoja alueita nykyisessä Slovakiassa, joka kuului silloin Unkarin kuningaskuntaan. Vakiinnuttakseen valtansa Kaarlen oli kukistettava pikkukuninkaat.

Syksyllä 1311 Amádé Aba surmattiin Košicessa, koska hän yritti saada kaupunkia valtaansa. Kun hänen poikansa janosivat kostoa, kuningas Kaarle tarjoutui välittämään kiistassa. Tosiasiassa Kaarle ajoi sopimusta, joka olisi murtanut Aban suvun vallan alueella. Tätä he eivät voineet hyväksyä, vaan nousivat avoimeen kapinaan kuningasta vastaan. Máté Csák liittyi heihin, mutta muut pikkukuninkaat tukivat kuningasta tai pysyivät kiistan ulkopuolella.

Kuninkaan ja kapinallisten armeijat kohtasivat lopulta lähellä Rozhanovcea. Kapinallisten armeijassa, jota johti vanhin Aban veljeksistä, oli noin 4 000 miestä. Heistä 1 700 oli määriläisiä raskaan ratsuväen palkkasotilaita, jotka Máté Csák oli lähettänyt. Loput olivat enimmäkseen kevyttä ratsuväkeä. Kuninkaan armeijassa, jota Kaarle itse johti, oli noin 3 000 miestä. Armeijaan kuului kuningasta kannattavan alemman aateliston kevyttä ratsuväkeä, paikallista jalkaväkeä lähinnä Košicesta ja kuninkaan saattueen ritareita. Kuninkaan apuna oli myös johanniittojen ritareita.

Taistelu alkoi ratsuväen yhteenottona. Kapinallisilla oli enemmän miehiä ja raskaampi ratsuväki, joten he pakottivat kuninkaan joukot perääntymään. Kuninkaallinen lipunkantaja kaatui, ja Kaarle jatkoi taistelua johanniittojen lipun alla. Kun kuninkaan joukot olivat jo pahasti alakynnessä, jalkaväkijoukot hyökkäsivät kapinallisten sivustaan ja onnistuivat surmaamaan johtajat. Tämä käänsi taistelun kuninkaan eduksi. Sitä ennen kumpikin osapuoli oli käytännössä jättänyt jalkaväen huomiotta.

Rozhanovcen taistelu oli ensimmäinen kerta Unkarin sotahistoriassa, kun jalkaväki ratkaisi taistelun.[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]