Ruotsin kalliomaalaukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalliomaalausten jakautuminen Ruotsissa. Ylin pisteistö kuvaa Norlannin kalliomaalausten ja alimmat pisteet Värmlannin ja Bohusläänin kalliomaalauksien paikkoja.

Ruotsin kalliomaalaukset ovat yleiseltä luonteeltaan melko samanlaiset kuin Suomen kalliomaalaukset. Niitä tavataan eniten Norlannissa, Värmlannissa ja Bohuslänissä. Maalausperinne liittyy Ruotsin kivi- ja pronssikautiseen pyyntikulttuuriin, jossa eli ilmeisesti eri ihmisiä kuin Etelä-Ruotsissa. Lähempi tarkastelu osoittaa, että eroavuuksiakin löytyy alueiden välillä. [1]

Tutkimushistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset kalliotaiteen kohteet tulivat tiedeyhteisölle tunnetuiksi 1700-luvuilla, kun Glösan kalliopiirrokset ja Nämforsenin kalliopiirrokset löydettiin. Kalliomaalauksista on varhaisia mainintoja eri teksteissä. Muun muassa Flatruetin kalliomaalaukset, Brattbergetin ja Hällbergetin kalliomaalaukset olivat tunnettuja jo ennen 1900-luvun alkua.[2] Grannbergetin kalliomaalauksesta ilmoitettiin vuonna 1930.[3] Kolmessakymmenessä vuodessa löytyi vielä 3 maalauskohdetta: Åbosjönin, Fångsjönin ja Letsjönin kalliomaalaus [4]. Norlannissa kohteiden luku kohosi 1990 mennessä 12:een, kun samaan aikaan havaittiin uudet maalausalueet Bohuslänin rannikolla ja Värmlannin rajalla Etelä-Ruotsissa. [5].

Nykyään (vuonna 2012) tunnetaan Ruotsissa 52 kalliomaalauskohdetta tai -aluetta. Tämä on seurausta etenkin Norlannissa tehdystä maalausten systemaattisesta etsinnästä. Kalliomaalauksia näköjään löytyy, kun niitä etsitään.[6]

Kalliomaalausten tutkimusta ovat harrastaneet vain harvat arkeologit. Gustaf Hallström ansioitui tutkiessaan Norjan ja Venäjän kalliopiirroksia. Hän tutki myös kaikki Ruotsin kalliomaalaukset ja hänet kutsuttiin Suomeen, kun Suomen ensimmäinen, Kirkkonummen Vitträskin kalliomaalaus, löydettiin. Viimeaikaisia Norlannin maalauksia ovat tutkineet muun muassa Anders Fandén, Britta Lindgren, Lennart Klang, Per Ramqvist, Joakim Goldhahn ja Brent Ove Viklund. Bohusläänin kalliomaalauksia on tutkinut Göran Anderson. Suomalaisista niistä on eniten kirjoittanut Pekka Kivikäs ja Antti Lahelma.

Maalausalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norlannin kalliomaalaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norlannissa on Ruotsin lukuisimmat kalliopiirros- ja maalauskohteet. Norlannin kalliomaalaukset on ajoitettu noin 4 000−500 eaa. ja piirrokset 5 000−1 000 eaa., joten ne ovat samanaikaisia. Voidaan ajatella, että samat ihmiset tiesivät molemmista tavoista tehdä kalliokuvia.[7]

Värmlannin kalliomaalaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värmlannin kalliomaalaukset sijaitsevat aivan Norjan vastaisella rajan läheisyydessä. Ne edustavat pyyntiväestön kuvakieltä, mutta eroavat Norlannin kalliomaaluksista tyylinsä perusteella ja Bohusläänin kalliomaalauksista aiheidensa perusteella.[8]

Bohuslänin kalliomaalaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bohusläänin kalliomaalaukset sijaitsevat nykyäänkin vielä muutaman kilometrin päässä merenrannasta. Muinoin ne ovat olleet aivan rantakallioilla tai rannan läheisyydessä. Kuvioita on löytynyt vähän ja ne ovat säilyneet huonosti. Niille ei löydy muualta Ruotsista läheisiä vastineita.[1]

  1. a b Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s. 207-209
  2. Gjerde, Jan Magne: Rock Art..., 2010, s.24-25
  3. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s. 174
  4. Gjerde, Jan Magne: Rock Art..., 2010, s.35
  5. Gjerde, Jan Magne: Rock Art..., 2010, s.43
  6. Gjerde, Jan Magne: Rock Art..., 2010, s.178
  7. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s. 221
  8. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s. 193-206

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]