SS Baltic (1871)
| Baltic | |
|---|---|
 Yhtiön logo |
|
| Tyyppi | postihöyrylaiva |
| Kotipaikka | Liverpool |
| Aiemmat nimet | Pacific |
| Omistaja | White Star Line |
| Rakennustelakka | Harland and Wolff, Belfast |
| Rakennusnumero | 75 |
| Vesillelasku | 8. maaliskuuta 1871 |
| Neitsytmatka | 14. syyskuuta 1871 |
| Status | uponnut 6. helmikuuta 1898 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 432 jalkaa m |
| Leveys | 40 jalkaa 10 tuumaa m |
| Bruttovetoisuus (GT) | 3707 |
| Koneteho | 1990 ihp kW |
| Nopeus | 14 kn |
| Hyttejä |
166 ensi luokka 1000 kolmatta luokkaa |
SS Baltic oli White Star Linen postihöyryalus. Se oli kolmas niistä neljästä laivasta, jotka yhtiö tilasi Harland & Wolffilta, sen jälkeen kun Thomas Ismay oli lunastanut yhtiön itselleen.
Alus laskettiin vesille 8. maaliskuuta 1871 nimellä Pacific. Aluksen valmistumista seurannut lehdistö yhdisti aluksen nimen saman nimiseen Collinsin omistamaan puiseen siipiratasalukseen, joka oli 1856 uponnut Atlantilla. Vähentääkseen matkustajien mahdollista taikauskoisuutta yhtiö päätti vaihtaa aluksen nimen ennen sen valmistumista 2. syyskuuta. Baltic nimisenä alus teki 14. syyskuuta alkaneen neitsytmatkansa Liverpoolista Queenstownin kautta New Yorkiin.[1]
Baltic oli osallisena ensimmäisen kerran onnettomuudessa, kun se oli toisella matkallaan New Yorkiin. Alus törmäsi 7. lokakuuta satamaan saapuessaan ankkurissa olleen ranskalaiseen prikiin Confianceen. Prikin etumasto katkesi ja pelastusvene murskautui. Alukseen tuli myös vuoto, minkä vuoksi se hinattiin telakalle.[1]
Baltic teki tammikuussa 1873 Atlantin ylityksessä uuden ennätyksen New Yorkista Queenstowniin seitsemän vuorokautta 20 tuntia ja yhdeksän minuuttia, jolloin sen keskinopeudeksi saatiin 15,09 solmua. Alus sai suorituksestaan sinisen nauhan edelliseltä ennätyksen haltijalta Inman Linen City of Brusselsilta. Aluksella syttyi 23. marraskuuta 1874 vaarattomaksi osoittautunut tulipalo öljylampun kaatuessa New Yorkin satamassa.[1]
Baltic kohtasi 18. marraskuuta 1875 paluumatkalla Liverpooliin uppoamassa olleen purjealuksen Orientalin, jonka 16 henkisen miehistön se pelasti. Alus törmäsi 3. helmikuuta 1876 Liverpoolissa Buenos Airesista saapuvaan höyrylaiva Prince Llewelyniin, joka kärsi lieviä vaurioita. Alus törmäsi 17. elokuuta 1880 Merseyjoella Dublinista saapuvaan höyrylaiva Longfordiin aloittaessaan matkaansa New Yorkiin, joka jouduttiin hinaamaan maihin. Pahoin vaurioitunut Baltic joutui palaamaan satamaan. Alus siirrettiin telakalle korjattavaksi.[1]
Baltic oli 20. syyskuuta 1880 sumun vuoksi neljä tuntia myöhässä saapuessaan New Yorkiin. Ilman seljettyä alus matkasi laituriin, jolloin se törmäsi kuunari Sarah Burnsiin tehden reiän sen kylkeen. Alus törmäsi 17. marraskuuta 1882 New Yorkissa hinauksessa olleen parkki Peter Reuteriin, joka oli malmilastissa. Balticin peruuttaessa irrotakseen parkista, se samalla kaatoi parkin, jonka kolmihenkinen miehistö lensi Hudson jokeen. Yksi uhreista oli pahoin loukkaantunut tarviten sairaalahoitoa.[1]
Baltic oli 1883 vuokralla Inman Linella, jonka City of Rome palautettiin telakalle korjauksia varten. Alus teki kaksi matkaa Atlantin yli, joista ensimmäiselle se lähti 3. huhtikuuta. Alus vuokrattiin 10. maaliskuuta 1885 uudelleen Inman Linelle, kun he myivät City of Parisin talousvaikeuksien vuoksi. Tällöin alus teki kaikkiaan neljätoista matkaa. Toisen matkan aikana Inman Line teki konkurssin, mutta pesänhoitajat jatkoivat matkoja, kunnes se teki viimeisen vuokramatkansa 29. maaliskuuta 1887.[2]
Baltic palasi vuokra-ajan päätyttyä White Star Linen hallintaan. Alus teki 5. toukokuuta 1888 viimeisen matkansa Liverpoolista. Se joutui palaamaan 7. toukokuuta Queenstowniin, kun sen konehuoneessa havaittiin vika. Vian korjaaminen vei kymmenen tuntia, minkä jälkeen se jatkoi matkaansa. Palattuaan New Yorkista alus ankkuroitiin Birkenheadiin odottamaan myyntiä.[2]
Veendam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baltic myytiin lokakuussa 1888 32500 punnalla Holland America Linelle, joka nimesi aluksen Veendamiksi. Alus teki 3. marraskuuta ensimmäisen matkansa uuden yhtiön väreissä Rotterdamista Cherbourgin kautta New Yorkiin. Aluksen koneet vaihdettiin hollantilaisella telakalla, mikä kasvatti aluksen uppouman 4036 tonniin. Alus palveli yhtiön reitillä, kunnes se osui 6. helmikuuta 1898 vedenalaiseen hylkyyn upoten seuraavana päivänä. Kaikki mukana olleet matkustajat sekä miehistönjäsenet pelastuivat haaksirikosta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- de Kerbrech, Richard: Ships of the White Star Line. Hersham, Surrey, UK: Ian Allan Publishing Ltd., 2009. ISBN 978-0-7110-3366-5. (englanniksi)
- Lynch, John: Belfast Built Ships. Stroud, Englanti: The History Press, 2012. ISBN 978-0-7524-6339-5. (englanniksi)