Santalahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Santalahti
Asuinrakentamista vuonna 2021.
Asuinrakentamista vuonna 2021.
Kaupunki Tampere
Suuralue Lounainen suuralue
Suunnittelualue Pispala
Lähialueet Lielahti, Särkänniemi, Ala-Pispala, Ylä-Pispala

Santalahti on Tampereen läntinen kaupunginosa. Se rajoittuu pohjoisessa Näsijärveen, idässä Särkänniemeen, etelässä Ylä- ja Ala-Pispalaan sekä lännessä Lielahteen. Santalahden asemakaava vahvistettiin vuonna 1945.

Hylätty tehdas vuonna 2011.
Entinen kattohuopatehdas vuonna 2008. Koska Santalahden tehtaat sijaitsivat pääosin rinnemaastossa rautatietä alempana, rahtia siirrettiin tehtaisiin betonisilla lastaussilloilla.[1]

Santalahti pysyi 1800-luvulle asti asumattomana ja rakentamattomana, sillä sen maasto ja maaperä olivat viljelykseen kelpaamattomia. Teollisuus levittäytyi kauemmas keskustasta ja Tammerkoskesta sen jälkeen, kun höyryvoima vapautti tehtaat vesivoimasta. Samaan aikaan keskusta-alue kärsi myös tonttipulasta. Santalahden teollistumiseen vaikuttivat merkittävästi Näsijärven vesiyhteydet, vuonna 1895 valmistunut Tampere–Pori-rata sekä Pohjanmaan suuntaan johtanut maantie. Santalahteen rakennettiin useita tuotantolaitoksia, kuten kattohuopatehdas, luujauhotehdas, höyrysaha ja Santalahden paperitehdas. Rinnemaastoon valmistui myös tehtailijoiden asuinhuviloita ja tehdastyöläisten asuinrakennuksia.[2] Kokonaisuudessaan Santalahden teollisuustoiminta vaikutti merkittävästi sen eteläpuolella sijaitsevan Pispalan työläiskaupunginosan syntyyn.

Laajimmillaan teollisuusympäristö oli toisen maailmansodan aikoihin. 1950-luvun lopulla Santalahden teollisuusalue alkoi kuitenkin rappeutua muun muassa siksi, ettei sillä ollut laajenemismahdollisuuksia, eikä teollisuuden kehittämistä kaupunkikeskustojen tuntumassa nähty enää tarkoituksenmukaisena. Hiljalleen suurin osa rakennuksista autioitui.[3]

2000-luvulle asti Santalahdessa säilyi paljon useita tehtaita ja niiden osia, ja osa rakennelmista toimi graffitigallerioina.[4] 2010- ja 2020-luvuilla suurin osa vanhasta rakennuskannasta kuitenkin purettiin.[5]

Näsijärven Pahvitehdas on yksi Santalahden säästetyistä tehdasrakennuksista.

Vuonna 2018 Santalahteen alkoi rakentua uusia kerrostaloja.[6] Asuintaloja valmistuu yli 2 300 asukkaalle.[7] Kesällä 2022 Näsijärven rantaan valmistui tapahtuma-alue, jota kutsutaan sekä Santalahden rantapuistoksi että Särkänniemen tapahtuma­rannaksi. Alueella järjestettäviin tapahtumiin mahtuu 25 000 kävijää.[8]

Santalahden läpi kulkee vilkas Paasikiven–Kekkosentie. Alun perin rautatien ja Näsijärven välissä ei ollut tietä, ja Santalahden teollisuusalueelle kuljettiin pohjoispuolelta rautatien yli, kunnes rantaa alettiin täyttää 1950-luvun lopulla alkaen ja 1960-luvulla valmistui Rantatie.[9]

Alueella on aikoinaan sijainnut myös Santalahden seisake. Paikalla sijainnut arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema ja vuonna 1907 valmistunut liikennepaikkarakennus purettiin paikan lakkauttamisen jälkeen 1970-luvulla.[10] Elokuussa 2023 Tampereen raitioliikenne alkoi liikennöidä keskustasta Santalahteen, ja vuoden 2025 alussa reittiä jatketaan Lentävänniemeen.[11]

  1. Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 93
  2. Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 9–15
  3. Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 91–92
  4. Harju, Jukka: Tampere rakentaa veden ja ilkivallan tuhoamasta tulitikkutehtaasta päiväkodin Helsingin Sanomat. 10.2.2019. Viitattu 22.8.2022.
  5. Roth, Raili: Tampereen Santalahden uusia asuntoja mainostetaan historialla, mutta vanhoista tehtaista näyttää säilyvän vain osia – tehdasalueen purkutyöt ovat saamassa jatkoa (Maksullinen artikkeli) Aamulehti. 10.9.2021. Viitattu 22.8.2022.
  6. Santalahti Pohjola Rakennus. Viitattu 22.8.2022.
  7. Nurmi, Riikka: Tehdasrötisköstä hipsterikaupunginosaksi – Tampere luottaa punatiilen vetovoimaan Yle Uutiset. 11.10.2017. Viitattu 22.8.2022.
  8. Venttola, Elina: Särkänniemen tapahtuma­ranta on viimein valmis suur­tapahtumiin Tampereella, mutta tänä kesänä niitä tuskin tulee – pian kaksi asiaa muuttaa tilannetta Aamulehti. 6.7.2022. Viitattu 22.8.2022.
  9. Selvitys rakennetusta ympäristöstä, s. 14
  10. Iltanen, Jussi : Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 117. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  11. Osa matkustajista kävelee puoli kilometriä portaita Tampereen uudelle ratikkapysäkille – liikennöinti uudella reitillä alkoi tänään Yle. 7.8.2023. Viitattu 10.8.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]