Selviytymiskauhupeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuvakaappaus pelistä The Forest

Selviytymiskauhupeli on videopelilajityyppi, joka kuuluu toimintaseikkailupeleihin. Lajityyppiin kuuluvissa peleissä pelaaja on usein loukussa rakennuksessa tai alueella, joka on täynnä hirviöitä. Peleissä pelaajan on usein selvittävä vähäisellä varustuksella ja harvassa olevien tallennuspisteiden varassa.

Lajityypin edeltäjiä olivat muun muassa Sweet Home (1989) ja Project Firestart (1989).[1] Sweet Home perustui kauhuelokuvaan Sweet Home ja luetaan Resident Evil -sarjan edelläkävijöihin.[2] Monet kauhupelit eivät sisältäneet paljoa selviytymispelin elementtejä, joita roolipelitaustainen Sweet Home sisälsi merkittävästi ja joita päätyi Resident Evil -peleihin.[3]

Lajityypin ensimmäiseksi peliksi luetaan Alone in the Dark (1992).[4] Alone in the Dark oli pitkälti seikkailupelin kaltainen pulmineen mutta lisäsi toiminnallisempia elementtejä hirviöiden välttelyssä.[4] Human Entertainmentin pelissä Clock Tower: The First Fear (1995) hirviöt olivat vältettäviä asioita eikä vastaantaisteltavia.[4] Lajityypin teki laajalti tunnetuksi ja määritteli Capcomin Resident Evil -sarja.[4][3] Resident Evil oli ensimmäinen peli jota kuvailtiin selviytymiskauhupelinä.[3] Silent Hill on myös liitetty lajityypin määritteleviin peleihin.[5][6]

Resident Evilin myötä genre on kuitenkin laajentunut. Useimmat kauhupelit luottavat usein ns. pelottelukauhuun jossa pelaaja yritetään yllättää usuttamalla hirviö pelaajan kimppuun varoittamatta. Toiset pelit sen sijaan keskittyvät ilmapiirin kehittämiseen ja ns. psykologisempaan kauhuun. Molemmissa tyypeissä joudutaan kuitenkin kohtaamisiin hirviöiden kanssa. Jälkimmäistä ryhmää edustavat Konamin Silent Hill -sarja sekä Nintendon Eternal Darkness: Sanity’s Requiem.

Uudempia lajityypin pelejä ovat muun muassa Dead Space (2008), Amnesia: The Dark Descent (2010), Outlast (2014), The Evil Within (2014) sekä Alien: Isolation (2014).

Kauhuelementtejä on myös käytetty paljon toiminta- ja ensimmäisen persoonan ammuntapeleissä kuten Doomissa ja Quakessa, mutta selvin esimerkki lienee Clive Barker’s Undying, sekä tietyssä määrin tieteisfiktiohenkinen Half-Life.

  1. Travis Fahs: IGN Presents the History of Survival Horror 30.10.2009. IGN. Viitattu 15.3.2019.
  2. Peter Tieryas: The NES Game That Inspired Resident Evil 3.4.2017. Kotaku. Viitattu 8.3.2019.
  3. a b c Liz Finnegan: Trying to Survive - A History of Survival Horror Video Games 25.3.2016. Escapist Magazine. Arkistoitu 22.7.2019. Viitattu 15.3.2019.
  4. a b c d Neil Bolt: History Of Survival Horror Games: Charting All The Ups And Downs 23.12.2018. PSU. Viitattu 15.3.2019.
  5. Wesley Yin-Poole: As Silent Hill turns 20, we remember why it was great 31.1.2019. Eurogamer. Viitattu 23.3.2019.
  6. Kurt Kalata: Silent Hill hardcoregaming101.net. 24.10.2019. Viitattu 23.1.2022. (englanniksi)