Seurasaarisäätiö
Seurasaarisäätiön tarkoituksena on Seurasaaren museotoiminnan tukeminen ja tämän toteuttamiseksi säätiö tukee kansatieteellistä tutkimus- ja julkaisutoimintaa, edistää suomalaista aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön tutkimusta ja tunnetuksi tekemistä, järjestää suomalaisen kulttuuriperinnön ominaisluonnetta kuvaavia esityksiä ja toimintoja, edistää muuta Seurasaareen sopivaa suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää toimintaa sekä ylläpitää kokoelmia ja järjestää näyttelytoimintaa.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1956 perustetun säätiön tekemä työ näkyy tapahtumissa, joissa suomalainen kulttuuriperintö ja perinteiseksi ymmärretty elämäntapa toimivat sisällöllisinä innoittajina. Toteutustavat tilaisuuksissa ovat luovia, yllätyksellisiä ja monipuolisia intiimeistä tanssi- ja soittoesityksistä ja seminaareista suureen yhteisölliseen vuotuisjuhlaan, Juhannusvalkeisiin. Toiminnan kohderyhminä ovat niin helsinkiläiset vapaa-ajan viettäjät kuin kotimaiset ja kansainväliset matkailijat. Tavoitteidensa toteuttamiseksi säätiö tekee yhteistyötä tutkijoiden ja opiskelijoiden, harrastajien ja ammattitaiteilijoiden sekä perinnejärjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Yhteisöllisyys, osallisuus ja suomalaisen kulttuuriperinnön moninaisuus ovat keskeisiä arvoja säätiön toiminnassa. Säätiö saa Helsingin kaupungilta toiminta-avustusta.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurasaarisäätiön perustamisasiakirjan allekirjoittivat perustajajäsenet filosofian tohtori Niilo Valonen, mainospäällikkö Matti Perkoila, valtionarkeologi C.A. Nordman ja filosofian tohtori Toivo Vuorela 18.4.1956 Kansallismuseossa. Perustamisen taustalla vaikutti kaksi tärkeää syytä: elävöittämistoiminnan järjestäminen Seurasaareen ja rahoituksen hankkiminen ulkomuseolle. Säätiön hallintoelimiä ovat sen edustajisto (lakkautettu 1998) ja hallitus. Säätiön perustajat nimesivät ensimmäisen edustajiston ja kutsuivat koolle myös ensimmäisen vuosikokouksen, jossa valittiin hallituksen varsinaiset jäsenet.
Säätiön keskeisiä toimintoja ovat olleet juhannusjuhlien ja muiden vuotuisjuhlien järjestäminen Seurasaareen, kansatieteellisten filmien teko ja tieteellinen kyselytoiminta sekä Seurasaari-Fölisö - lehden ja tieteellisen Ethnologia Fennica -aikakauslehden julkaiseminen. Muita keskeisiä toimintoja ovat olleet Seurasaaren museo-oppaan tekeminen, Seurasaaren tapahtumista ja toimijoista kertovien esitteiden teko, Seurasaaren rakennustoiminnan tukeminen, ylipäätään kansatieteellinen tutkimustyö ja tieteellisten seminaarien järjestäminen. Seminaarien tulokset on julkaistu Seurasaarisäätiön toimitteissa. Niissä on ilmestynyt myös Niilo Valosen tutkimus Muinaisrunoja Itä-Karjalan kalliopiirroksissa. Nykyinen toiminta keskittyy vuotuisjuhlien järjestämiseen, julkaisutoimintaan ja kansatieteellisen tutkimustyön tukemiseen.
| Seurasaarisäätiö | |
|---|---|
| Perustettu | 1954 |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Tarkoitus | Seurasaaren museotoiminnan tukeminen ja suomalaisen kulttuuriperinnön edistäminen |
| Apurahat | Emil ja Lempi Hietasen tiederahasto |
| [seurasaarisaatio.fi Säätiön sivut] | |
Tiedetoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedetoimikunta perustettiin kansatieteelliseksi asiantuntijaryhmäksi vuonna 1978. Se osallistui muun muassa seminaarien järjestelyihin ja aikakausjulkaisu Ethnologia Fennican sisällön suunnitteluun sekä käsitteli Niilo Valoselta jääneitä tutkimusaineistoja ja käsikirjoituksia sekä työskenteli niiden julkaisemiseksi. Seurasaarisäätiön tiedetoimikunta koostuu yliopistojen ja museoiden edustajista, joiden oppialaan ja asiantuntemukseen kuuluu kansatieteellinen tutkimus ja tutkimusten ohjaus. Tiedetoimikunta laatii säätiön hallitukselle vuosittain esitykset Emil ja Lempi Hietasen tiederahastosta myönnettävistä stipendeistä.
Tiederahasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Emil ja Lempi Hietanen määräsivät keskinäisellä testamentillaan omaisuutensa Seurasaarisäätiölle. Omaisuuden hoitoa varten Seurasaarisäätiöön perustettiin vuonna 1993 Emil ja Lempi Hietasen rahasto, josta jaetaan vuosittain tutkijahuoneapurahoja ja tutkimusstipendejä suomalaiseen kansatieteelliseen tutkimukseen Suomessa ja tutkimusten julkaisuun. Apurahat myöntää Seurasaarisäätiön hallitus, ja sen kansatieteellisenä asiantuntijaelimenä toimii säätiön tiedetoimikunta.
Merimies Emil Hietanen (1908–1991) ja keittäjä Lempi Kovanen (1908–1988) olivat lapseton helsinkiläinen pariskunta, joka halusi turvata säästäväisyydellä ansaitsemansa omaisuuden testamenttaamalla sen Seurasaarisäätiölle. Pariskunnan harrastuksiin kuuluivat käsitöiden teko, ulkoilu ja kielten opiskelu.
Toimitilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurasaarisäätiön toimitilat sijaitsivat pitkään Meilahdessa Villa Tomtebossa, mutta loppukesästä 2011 saakka toimitilat ovat sijainneet Seurasaaren Isännäntalossa. Seurasaarisäätiö ylläpitää saaressa Kahvihuone Mieritziä ja Juhlakentän kioskia.
Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Säätiön asioita hoitaa ja sen päättämisvaltaa käyttää lain ja sääntöjen mukaisesti hallitus. Hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, joista kolme on Helsingin kaupungin nimeämiä, yksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, yksi Helsingin yliopiston (kansatiede), yksi Suomen muinaismuistoyhdistyksen ja yksi Seurasaarisäätiön nimeämä.
Hallituksen puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
C. A. Nordman 1956–1960
Niilo Valonen 1960–1983
Jouni Apajalahti 1983
Kari Poutasuo 1984-1988
Erkki Virkkunen 1989
Pertti Mustonen 1990–2000
Teppo Korhonen 2001–2007
Timo Ohmero 2008–2011
Pia Olsson 2012–2015
Miia Perkkiö 2016
Tiina Suopajärvi 2017–2018
Sanna-Maria Pakkanen 2019–2021
Sakari Katajamäki 2022–
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusimman ajan etnologinen tutkimus taajamissa ja kylissä. Seminaari 4.-8.2.1974. Toimituskunta: Niilo Valonen, Matti Perkoila. Toimittaja: Pirkko Kovalainen. Seurasaarisäätiön toimitteet 1, Helsinki 1974.
Kulttuurityylien ja muotien kansanomaistuminen. Seminaari 10.-14.2.1975. Toimituskunta: Niilo Valonen, Matti Perkoila. Toimittajat: Leena Sammallahti, Leena Hakli, Timo Niiranen. Kuvien taitto: Taina Rasi. Seurasaarisäätiön toimitteet 2, Helsinki 1976.
Puurakennukset, historia, tutkimus ja suojelu. Seminaari 9.-12.2.1976. Toimituskunta: Niilo Valonen, Matti Perkoila ja Ossian von Konow. Seurasaarisäätiön toimitteet 3, Helsinki, 1976.
Talo ja perhe. Symposiumi 26.3.1979 Helsinki. Toimituskunta: Niilo Valonen, Bo Lönnqvist. Toimittaja: Päivyt Niemeläinen. Seurasaarisäätiön toimitteet 4, Helsinki 1980.
Temaattinen elämäkerta etnologisena ja museaalisena tutkimusmenetelmänä. Seminaari 19.3.1982. Helsinki. Toimittaja: Päivyt Niemeläinen-Amin. Seurasaarisäätiön toimitteet 5, Helsinki 1983.
Niilo Valonen. Muinaisrunoja Itä-Karjalan kalliopiirroksissa. Valosen kesken jääneen käsikirjoituksen ja muistiinpanojen pohjalta julkaisun ovat laatineet painokuntoon FM Päivyt Niemeläinen-Amin ja FT Leena Sammallahti. Seurasaarisäätiön toimitteet 6, Helsinki 1985.
Emil Hietanen. Merimiehestä mesenaatiksi. Nieminen, Aila (toim.). Seurasaarisäätiön toimitteet 7, 2007.
Aineen taikaa. Näkyvän ja näkymättömän kulttuurin jäljillä. Toimittaneet Aila Nieminen, Pia Olsson, Helena Ruotsala, Katriina Siivonen. Ethnos-toimite 15. Seurasaarisäätiön toimitteet 8. Helsinki, 2011.
Nieminen, Aila (toim.), Seurasaaren kansanpuisto, Seurasaarisäätiön toimitteet 9, Helsinki, 2014.
Nieminen, Aila & Taneli, Eskola (toim,) Seurasaari. Puisto meren syleilyssä. Seurasaarisäätiön toimitteet 10, Helsinki, 2016.
Rajaamatta. Etnologisia keskusteluja. Hannaleena Hieta, Aila Nieminen, Maija Mäki, Katriina Siivonen ja Timo J. Virtanen (toim.). Ethnos-toimite 20. Seurasaarisäätiön toimitteet 11, Turku 2017.