Sikasota (Serbia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

”Sikasota” oli Itävalta-Unkarin ja Serbian välillä maaliskuusta 1906 heinäkuuhun 1909 jatkunut kiista, jossa Itävalta-Unkari yritti karjaeläimiä koskeneen tuontikiellon avulla painostaa Serbiaa luopumaan aluelaajennuksiin tähdänneestä politiikastaan. Konflikti sai nimensä siitä, että sen aikana myös sikojen tuonti Serbiasta Itävalta-Unkarin alueelle kiellettiin kokonaan.[1][2]

Maiden välit olivat huonontuneet Serbiassa vuonna 1903 tapahtuneen vallanvaihdoksen jälkeen, minkä seurauksena neuvottelut keskinäisen kauppasopimuksen uusimisesta eivät tahtoneet edetä. Serbia halusi vähentää taloudellista riippuvuuttaan Itävalta-Unkarista, jonne suuntautui yli 80 prosenttia Serbian viennistä ja josta saatiin myös yli 50 prosenttia tuonnista. Neuvottelut kariutuivat lopullisesti Serbian solmittua tulliliiton Bulgarian kanssa elokuussa 1905. ”Sikasota” alkoi, kun Itävalta-Unkari sulki Serbian vastaisen rajansa kaupankäynniltä 1. maaliskuuta 1906 alkaen. Serbia onnistui kuitenkin löytämään vienti- ja luottomarkkinoita muualta, ja sen ulkomaankauppa itse asiassa lisääntyi kauppasulun aikana. Tuonti järjestyi Saksasta. ”Sikasota” onnistui ainoastaan lisäämään Serbian vihamielisyyttä Itävalta-Unkaria kohtaan. Se lisäsi myös Serbian halua saada yhteys Adrianmeren rannikkoon ja siten vahvisti ekspansiohakuista politiikkaa Serbiassa.[1]

  1. a b Pig War (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 28.6.2013.
  2. Austria (foreign policy 1878–1908) (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 28.6.2013.