Sirittäjä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sirittäjä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Uunilinnut Phylloscopidae
Suku: Sirittäjäuunilinnut Rhadina
Laji: sibilatrix
Kaksiosainen nimi

Rhadina sibilatrix
(Bechstein, 1793)

Synonyymit

Phylloscopus sibilatrix

Katso myös

  Sirittäjä Wikispeciesissä
  Sirittäjä Commonsissa

Sirittäjä (Rhadina sibilatrix) on uunilintuihin kuuluva pieni varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirittäjä on jonkin verran suurempi kuin pajulintu, selkäpuolelta vihreämpi ja alta puhtaan valkea. Valkoinen alapuoli rajoittuu jyrkästi keltaiseen kurkkuun. Sukupuolet ovat samanväriset. Lajin pituus on 11–13 senttimetriä ja paino 9–10 grammaa.

Phylloscopus sibilatrix.ogg Laulu (ohje) on tunnusomainen, heleä sirinä, joka alkaa parilla hitaalla lyönnillä ja kiihtyy loppua kohden: ikään kuin pyörittäisi pientä kolikkoa kovalla alustalla. Usein laulun lomassa kuuluu hömötiaismainen ”hyy”. Toisinaan lintu innostuu esittämään laululentoa. Varoitusääni on ”tjöö”.

Vanhin suomalainen rengastettu sirittäjä on ollut vähintään 8 vuotta, 10 kuukautta ja 21 päivää vanha.[3]

Sirittäjä.

Sirittäjä pesii lähes koko Euroopassa. Lajia tavataan Etelä-Suomessa melko tavallisena, joskin harvalukuisena, rehevissä korkearunkoisissa lehti- ja sekametsissä, pohjoisempana harvinaisempi Kuusamon seuduille asti. Suomessa pesii noin 100 000 – 200 000 paria sirittäjiä.

Sirittäjä on muuttolintu, joka muuttaa elo–syyskuussa trooppiseen Afrikkaan ja palaa sieltä toukokuussa – kesäkuun alussa.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirittäjät elävät rehevissä korkearunkoisissa lehtimetsissä ja sekametsissä, joissa on runsaasti lehtipuita. Pensaskerros ei saa olla tiheää, mutta kenttäkerroksessa saa mielellään olla runsaasti sananjalkoja tai saniaisia.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
muni Phylloscopus sibilatrix

Pesä on maassa ruohoston kätkössä. Muninta alkaa toukokuun loppupuolella. Naaras munii tavallisesti kuusi munaa ja hautoo niitä noin 13 vuorokautta. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka lähtevät pesästä noin kaksiviikkoisina.

Sirittäjä on hyönteissyöjä, jonka ruokalistaan kuuluvat myös hämähäkkieläimet.

  1. BirdLife International: Rhadina sibilatrix IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.12.2013. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Sirittäjä – Phylloscopus sibilatrix Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Lintujen ikäennätykset Luomus. 28.5.2019. Viitattu 19.7.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pulliainen, Erkki & Hietajärvi, Teuvo 1980: Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix pesivänä Sallan pohjoiskärjessä. – Lintumies 4.1980 s. 176-177. LYL.
  • Sirittäjä Lintukuva-verkkopalvelussa
  • ITIS: Phylloscopus sibilatrix (englanniksi)