Sitruunahai

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sitruunahai
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Elasmobranchii
Lahko: Luomihaikalat Carcharhiniformes
Heimo: Tiikerihait Carcharhinidae
Suku: Negaprion
Laji: brevirostris
Kaksiosainen nimi

Negaprion brevirostris
(Poey, 1868)

Sitruunahain levinneisyys
Sitruunahain levinneisyys
Katso myös

  Sitruunahai Wikispeciesissä
  Sitruunahai Commonsissa

Sitruunahai (Negaprion brevirostris[2]) on tiikerihaiden heimon hailaji.[3]

Sitruunahai

Sitruunahai on helposti tunnistettavissa sen kahdesta samankokoisesta selkäevästä. Niillä on pyöristynyt kuono. Niiden suurin pituus on noin 340 senttimetriä, mutta yleensä ne kasvat 240 senttimetrin pituisiksi. Ne painavat 187 kilogrammaa ja ne voivat elää noin 25 vuotta.[3][4][5][6]

Sitruunahain pääravintoa ovat kalat, joista suurin osa on luukaloja, kuten monneja ja piikkimakrilleja. Se saattaa myös syödä rauskuja ja itseään pienempiä haita. Sitruunahailla on terävät hampaat, hyvä näkö ja erinomainen hajuaisti.[4][5][7] Lisäksi sen kuonossa on erityisiä huokosia, jotka aistivat saaliseläimen tuottamia sähkökenttiä.

Sitä tavataan Atlantin rannikoilla Yhdysvaltojen New Jerseystä Brasiliaan ja paikoin Länsi-Afrikassa sekä Tyynenmeren rannikolla Amerikassa.[3][7]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitruunahai luonnollisessa elinympäristössään

Sitruunahait viihtyvät parhaiten rannikkovesissä, kuten koralliriutoilla ja mangroverannikoilla.[7]

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitruunahain parittelu tapahtuu matalassa vedessä kevään ja kesän aikana, ja sen jälkeen seuraa 10-12 kuukauden raskausaika. Naaraat palaavat matalikoihin synnyttääkseen. Naaras voi saada poikasia 4-17 yksilöä. Poikanen on syntymänsä jälkeen noin 50-60 senttimetriä pitkä.[4]

Vaara ihmiselle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitruunahait eivät ole kiinnostuneita ihmisistä ja niiden on todistettu hyökänneen ihmisen kimppuun ainoastaan 22 kertaa vuodesta 1580 lähtien. Näistä tapauksista yksikään ei ole ollut kohtalokas.[4]

Ihmiset ovat vaarantaneet lajin kannan. Sitruunahai on suosittu myyntikala ja useita sen osia käytetään ruoan lisäksi erilaisina rohtoina. Se on myös suuren kokonsa vuoksi suosittu urheilukalastajien keskuudessa. Lisäksi hain lisääntymisalueet ovat vahingoittuneet saastumisen, katkarapujen pyynnin ja troolauksen vuoksi.[4]

Koska sitruunahailla on muihin avovedessä eläviin haihin verrattuna poikkeuksellinen kyky ottaa happea vedestä pohjalla maatessaan, se on suosittu laji esimerkiksi yleisöakvaarioissa.[8][9]

  1. Carlson, J., Charvet, P., Ba, A., Bizzarro, J., Derrick, D., Espinoza, M., Doherty, P., Chartrain, E., Dia, M., Leurs, G.H.L., Metcalfe, K., Pires, J.D., Pacoureau, N., Porriños, G. & Dulvy, N.K.: Negaprion brevirostris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  2. Negaprion brevirostris Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  3. a b c Negaprion brevirostris FishBase. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  4. a b c d e C. Bester: Biological Profiles: Lemon Shark Florida Museum of Natural History Ichthyology Department. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  5. a b Lemon Sharks Marinebio. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  6. Lemon shark Arkive.org. Arkistoitu 27.1.2019. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  7. a b c L.J.V. Compagno: Lemon shark (Negaprion brevirostris) Marine Species Indentification Portal. Arkistoitu 27.1.2019. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  8. How do sharks breathe? (PDF) Thewildlifemuseum.org. Arkistoitu 10.8.2016. Viitattu 27.1.2019.
  9. Molly Edmonds: Will a shark drown if it stops moving? Howstuffworks.com. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)