Suffiksi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suffiksi (eli jälkiliite tai takaliite) on sanan loppuun tuleva osa, jolla on eri merkitys kuin sanan vartalolla. Se voi muuttaa sanan tarkoitusta tai olla vain kieliopillinen pääte.[1][2] Suomen kielen taivutus- ja johdospäätteet (johtimet eli johtopäätteet) ovat pääosin suffikseja. Myös omistusliitteet eli possessiivisuffiksit ovat suffikseja.

Taivutuspäätteitä ovat suomessa mm. nominien sija- ja lukupäätteet ja verbien persoona-, luku- ja aikamuotopäätteet. Osalla päätteistä on vain yksi ilmiasu, kuten allatiivilla: -lle esimerkiksi kadulle. Niillä päätteillä, joihin sisältyy takavokaali a, o tai u on myös etuvokaalinen vastine, kuten inessiivin päätteellä: ssa/-ssä esimerkiksi talossa, kylässä.

Englannin kielessä suffikseja ovat muun muassa verbien taivutuspäätteet -s, -ed ja -ing, adjektiivien vertailuasteiden tunnukset -er ja -est sekä monet johtimet, kuten -ism, -less ja -ize[3].

  1. Määritelmät: suffiksi Iso suomen kielioppi. Viitattu 24.7.2020.
  2. Suffixes dictionary.cambridge.org. Viitattu 24.7.2020. (englanniksi)
  3. A List of 26 Common Suffixes in English thoughtco.com. Viitattu 24.7.2020. (englanniksi)
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.