Suomen Oslon-suurlähetystö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen Oslon-suurlähetystö,
Thomas Heftyes gate 1

Suomen Oslon-suurlähetystö on Suomen tasavallan suurlähetystö Norjan pääkaupungissa Oslossa. Sekä suurlähetystö että suurlähettilään virka-asunto sijaitsevat Frognerin kaupunginosassa osoitteessa Thomas Heftyes gate.

Norja ja Suomi solmivat diplomaattisuhteet 6.4.1918. Suomen lähetystö aloitti toimintansa syksyllä 1918 ja Allan Serlachius nimitettiin ensimmäiseksi lähettilääksi[1]. Kiinteistö osoitteessa Drammensveien 93 ostettiin lähetystökäyttöön ja se palveli sekä kansliana että residenssinä.

Suomen presidentti Lauri Kristian Relander oli valtiovierailulla Norjassa 1926. Yhdessä kuningas Haakon VII:n sekä lähettiläs Östen Elfvingin kanssa he istuttivat takapihalle tammen, joka symboloi maiden välisiä suhteita.

Suomen valtio osti vuonna 1935 nykyisen lähetystörakennuksen, joka kunnostamisen jälkeen toimi niin kansliana kuin virka-asuntona vuodesta 1936. Kymmenen vuotta aikaisemmin istutettu, niin kutsuttu kuninkaan tammi siirrettiin muuton yhteydessä uudelle pihalle, ja se kasvaa suurlähetystön pihassa vielä tänäkin päivänä.

Edustusto suljettiin Saksan miehitettyä Norjan vuonna 1940. Se avattiin uudelleen miehityksen päätyttyä syksyllä 1945. Vuonna 1954 edustuston tasoa nostettiin suurlähetystöksi ja täten Suomi sai Norjaan ensimmäisen suurlähettiläänsä, Eduard Palinin. Vuosina 1958–1965 suurlähettiläänä toiminut Tyyne Leivo-Larsson oli Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs[1].

Vuonna 1969 suurlähetystö muutti uusiin tiloihin osoitteeseen Drammensveien 40 ja rakennus osoitteessa Thomas Heftyes gate 1 toimi suurlähettilään residenssinä. Vuonna 1993 Thomas Heftyes gate 1 remontoitiin täysin kansliaksi ja se on toiminut suurlähetystönä siitä lähtien.

Suurlähetystön historia on koottu historiikkiin. Jussi Pekkarisen kirjoittama Kuninkaallisen tammen suojassa, Suomen Oslon suurlähetystön historia ilmestyi vuonna 2014.

Tammi, jonka kuningas Haakon, presidentti Lauri Kristian Relander ja lähettiläs Östen Elfving istuttivat 1926.

Suurlähettilään virka-asunto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus osoitteessa Thomas Heftyes gate 1 toimi niin kansliana kuin residenssinä vuodesta 1936, kunnes suurlähetystö muutti vuonna 1969. Vuonna 1983 suurlähetystö vuokrasi naapurissa, osoitteessa Thomas Heftyes gate 3, sijaitsevan rakennuksen ja osti sen vuonna 1986. Talo on 1900-luvun alussa rakennettu kolmikerroksinen kivihuvila, jonka on suunnitellut tunnettu norjalainen arkkitehti Arnstein Arneberg. Rakennus peruskorjattiin nykyiseen kuntoonsa arkkitehtiprofessori Egil Nordinin avustuksella. Suurlähettiläs Kaarlo Yrjö-Koskinen muutti tähän rakennukseen yhdessä vaimonsa kanssa, ja siitä lähtien se on ollut suurlähettilään ja tämän perheen käytössä.[2]

Suurlähettilään virka-asunto

Luettelo lähettiläistä ja suurlähettiläistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähettiläät (chargé d'affaires)[3] Vuodesta Vuoteen
Allan Serlachius 1918 1919
Rolf Thesleff 1919 1925
Östen Elfving 1926 1930
Wäinö Wuolijoki 1933 1940
Päivö Tarjanne 1945 1950
Eduard Palin 1950 1954
Suurlähettiläät[3] Vuodesta Vuoteen
Eduard Palin 1954 1958
Tyyne Leivo-Larsson 1958 1965
Pentti Suomela 1966 1972
Reino Honkaranta 1972 1972
Olavi Munkki 1973 1976
Lars Lindeman 1976 1984
Henrik Blomstedt 1984 1988
Kaarlo Juhana Yrjö-Koskinen 1988 1993
Jorma Inki 1993 1999
Ole Norrback 1999 2003
Pekka Huhtaniemi 2003 2005
Peter Stenlund 2006 2010
Hans Ottelin (1.3.–31.8.2010) 2010 2010
Maimo Henriksson 2010 2014
Erik Lundberg 2014 2018
Mikael Antell 2018

Norjassa on yhteensä 20 Suomen kunniakonsulaattia[4]. Suomen kunniapääkonsulaatti sijaitsee Oslossa. Muita konsulaatteja kutsutaan kunniakonsulaateiksi ja ne edustavat Suomea eri puolilla Norjaa. Kunniapääkonsuli aloitti Oslossa jo ennen ensimmäisen lähetetyn, Allan Serlachiuksen saapumista, vuonna 1918.

Kunniakonsuli valvoo toimipiirissään suomalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten oikeuksia. Hän voi neuvoa ja opastaa hädänalaiseen asemaan joutuneita tilapäisesti ulkomailla oleskelevia Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaan kansalaisia yhteydenpidossa paikallisiin viranomaisiin tai lähimpään Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin. Kunniakonsulaatin kautta voi hakea joitain notaarintodistuksia. Kunniakonsulit eivät ota vastaan passihakemuksia eivätkä hoida viisumi- ja oleskelulupa-asioita. Kunniakonsuli ei myöskään voi toimia oikeudenkäyntiavustajana tai oikeudellisena neuvonantajana.

Kunniakonsuli edistää osaltaan Suomen ja asemamaan kaupallis-taloudellisia ja kulttuurisuhteita yhteistyössä edustustojen kanssa ja hän osallistuu Suomen maakuvan vahvistamiseen. Kunniakonsuli voi neuvoa suomalaisyrityksiä esim. paikallista yrityskulttuuria koskevan tiedon saannissa sekä yhteistyökumppanien etsimisessä. Konsuleiden ei tarvitse olla Suomen kansalaisia.[5][6][7]

Luettelo konsulaateista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki Osoite Konsuli
Oslo Akersgaten 20 Christian Bjelland
Bergen Kokstadveien 42B Per Jæger Jr.
Bodø Olav V gate 92 Gunnar Johansen
Drammen Havnegaten 83 D Yngvar P. Berg
Halden Kvartstien 7 Øystein Back
Hamar Torggata 143A Riitta Helgestad
Hammerfest Sjøgata 6 Gudrun B. Rollefsen
Haugesund Smedasundet 40 Trygve Seglem
Horten Moloveien 3 Sjalg T. Mordvedt
Kirkkoniemi Presteveien 9 Audun Celius
Kristiansand Skippergata 97 Asbjørn Fredrik Asbjørnsen
Kristiansund Lunvikveien 42 Lars Georg Backer
Larvik Borgejordet 80 Bjarne Støtvig Jr.
Narvik Kongens gate 50 Kirstin Jenny Sletten
Sarpsborg Sandesundveien 3 Knut Njøs
Stavanger Børehaugen 1b Ingvild Meland
Tromssa Ærfuglvegen 3a Nina Hansen
Trondheim Stiklestadveien 1 Jari Takala
Vadsø W. Andersens gate 4 Per Ivar Harila
Ålesund Emanuel Mohns vei 22 Ola Kibsgaard-Petersen

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]